Tiekirkkokylttejä näkyy taas tänä kesänä monien teiden varsilla. Kirkkopalveluiden yhteyshenkilö Pirjo Putkonen kertoo, että tiekirkolla tarkoitetaan kesäisin avoinna olevaa kirkkoa, jonne on helppo järjestää opastus pääteitten varsilta.
Niin sanotut nähtävyyskirkot eivät saa liikennemerkkiä, koska opastus niihin on vaikeaa. Tällaisia voivat olla muun muussa metsäkirkot.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on tänä vuonna teemanaan kirkkotekstiilit. Useissa tiekirkoissakin niitä pääsee ihailemaan, mutta valitettavasti kaikissa niitä ei ole esillä. Etenkin Oulun hiippakunnan kirkoissa tekstiilejä on aika niukasti nähtävillä.
Oulun hiippakunnassa kirkkotekstiilejä on esillä ainakin Kannuksen kirkossa, josta löytyy musta ja punainen messukasukka 1750-luvulta.
Marian kappelissa Levillä tekstiilit taas toistavat kirkkovuoden värejä Lapin sävyissä.
"Kaikilla kirkoilla ei riitä tiloja tai henkilökuntaa tekstiilien esittelemiseen", Putkonen kertoo. "Arvokkaimpia tekstiileitä ei säilytetä kirkkosalissa. Osa voi olla sakastissa tai joidenkin kirkkojen yhteydessä olevassa museossa."
Uusia kasukoita hankitaan harvoin
Kiimingin kirkon tekstiiliylpeys on vanha kasukka, luultavasti 1800-luvun puolivälistä. "Keski-Suomesta löytyy vastaavanlainen 1860-luvulta", kertoo Kiimingin kirkon kiinteistötyöntekijä Eero Pesonen.
Kasukka on tehty mustasta sametista, ja koristelut on ommeltu kulta- ja hopealangoin.
Kiimingin kirkko on yksi Suomen 80 tiekirkosta. Se on rakennettu vuonna 1760 ja kellotapuli 1777. "Kirkko on Matti Hongan rakentamista puukirkoista parhaiten säilynyt", kertoo Pesonen.
Kirkon messukasukat eivät ole 40:tä vuotta vanhempia, mutta ne ovat edelleen käytössä kirkkovuoden aikana.
Pesonen kertoo, että uusia kasukoita hankitaan harvoin, sillä entiset pyritään kunnostamaan niin pitkään kuin mahdollista. "Onneksi nuoria tekijöitä ja kunnostajia vielä löytyy."
Kirkot saavat tekstiilit usein lahjoituksina, minkä vuoksi jokaisella on omannäköisensä tekstiilit.
Oman pitäjän naiset ovat usein valmistaneet kirkkojen ehtoollisliinat, antependiumliinat eli alttaripöydänliinat ja saarnastuolin liinat eli kirjaliinat. Muun muassa vihreän messukasukan ovat Kiimingin kirkkoon lahjoittaneet Huttukylän maatalousnaiset vuonna 1960.
Kiimingin kirkossa kirkkotekstiilejä ei ole erityisesti esillä, mutta jo sinällään vanha kirkko oululaisen kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen 1700-luvun maalauksineen on jo tutustumisen arvoinen.
Kirkon seinällä voi nähdä myös hyväkuntoiset, 1700-luvulta peräisin olevat messinkilampetit.
Onpa kirkkoherrana toiminut Elias Lönnrot -niminen mies, vaikkei sama kansallisrunoilija olekaan.
Tiekirkkojen tarkemmat aukioloajat ja tarkemmat ajo-ohjeet osoitteessa: www.kirkkopalvelut.fi