Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlaoopperan päähenkilö Johannes Messenius oli itsekin innokas teatterimies ja merkittävä näytelmäkirjailija.
Historioitsija ja professori Messeniuksen ensimmäinen näytelmistä oli Disa. Se kertoo samannimisestä Ruotsin kuningattaresta.
Monesti Messeniuksen on mainittu "kirjoitelleen peräti humoristisia näytöskappaleita Upsalan aikoinaan".
Tosiasiassa tämä Shakespearen aikalainen kirjoitti useita näytelmiä. Latinankielisessä selonteossaan 1631 Messenius
luettelee näytelmiään: Christmannus, Gustavus, Disa, Suanhuitam, Signill, Blanca-Märeta...
Pääteoksensa, 14-osaisen historiateoksen Scondia illustratan Messenius kirjoitti vankeudessa Kajaanin linnassa.
Lisäksi linnan muurien varjossa syntyi kaksi näytelmää: Kuinka kristinusko ensin tuli Ruotsiin (Huru Christendomen först kom i Sveriet) ja jännittävä jatko-osa Kuinka luterilainen oppi tuli sinne seuraavaksi (Huru then Luterske Läran kom ther in sedan).
Messeniuksen näytelmiä ovat tutkineet Hilding Lidell kirjasessaan Johannes Messenius, Samlade dramer (Upsala 1954) ja viimeksi ruotsalainen teatterintutkija, Tukholman yliopiston professori Willmar Sauter kirjassaan The Theatrical Event (University of Iowa Press 2000). He ovat myös nostaneet kyvykkään Messeniuksen mainetta teatterimiehenä.
Sauter ei niele kirjallisuuden tutkijoiden mielestään ivallisia arvioita Messeniuksesta näytelmäkirjailijana. Ennen Messeniusta Ruotsissa oli kirjoitettu vain harvoja näytelmiä.
Lidellin mukaan useat asiat, joita Messenius käsitteli proosateoksissaan, ilmestyivät myöhemmin hänen näytelmiinsä. Blanca-Märeta ja Gustavus -näytelmissä esimerkiksi pohditaan luostarielämän etuja ja haittoja.
Amatsoonien kuningatar eläkepäiville Upsalaan
Messeniuksen näytelmä Disa on erikoinen tapaus, sillä Willmar Sauter liittää sen Upsalan yliopistopiireissä käytyyn kähinöintiin. Katolilaisuutensa kieltänyt ja imartelevalla sukututkimuksella Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n suosion saavuttanut Messenius ei ollut tervetullut Upsalaan, jonne kuningas hänet nimitti laki- ja valtio-opin professoriksi.
Koska toiset professorit harjoittivat oppilailleen antiikin näytelmiä, Messenius lähti kisaan kirjoittamalla Ruotsin historiaa glorifioivan näytelmän Disa, joka esitettiin ensimmäisen kerran markkinoilla Upsalassa 1611.
Messenius edusti goottilaista historiankirjoitusta. Ruotsille haluttiin luoda yhtä mahtava menneisyys kuin juutalaisilla, Roomalla ja Kreikalla. Ruotsin kuningaskunnan perustajaksi valittiin Nooakin pojanpoika Magog.
Messenius ei säästele Ruotsi-visioitaan myöskään Disa-näytelmässä. Alussa ukkosen jumala Thor tekee yleisölle selkoa Ruotsin myyttisestä menneisyydestä. Thor tarinoi, että Ruotsin muinaishistorialliset juuret löytyvät Vanhassa testamentista ja pohjoismaisesta mytologiasta.
Messenius meni vielä pidemmälle. Näytelmän viidennessä näytöksessä myyttisen amatsoonien naissoturiheimon kuningatar ja Achilleen rakastettu Pentwhesileia saapuu Troijan sodasta vanhaan kotikaupunkiinsa Upsalaan eläkepäiville.
Se ei ollut Messeniukselle mikään vitsi.
Näytelmän komediallinen osuus seurasi lopussa. Silloin esiintyivät ilveilijät (larvatores). Näytelmä päättyi tyypilliseen tapaan nyrkkitappeluun Disa-kuningatarta juhlimaan palanneiden, pohjoisiin provinsseihin lähetettyjen maajussien välillä.
Tänään järjestetään kello 18 Oulun kaupunginteatterin Teatteriravintolassa oopperamatinea, jossa opetusneuvos Matti Rossi kertoo Johannes Messeniuksen elämästä, työstä ja kohtaloista. Vapaa pääsy.