Kroatian istuvalla presidentillä, Stjepan (Stipe) Mesicillä, 70, on hyvät mahdollisuudet tulla uudelleen valituksi. Ensimmäinen kierros on 2. tammikuuta ja se voi jäädä ainokaiseksi. Mutta läpihuutojuttu ei Mesicin valinta ole. Hän on riippumaton ehdokas vailla vahvan puolueorganisaation tukea.
Suurin osa keskustaan ja vasemmistoon kuuluvista oppositiopuolueista kannattaa häntä, muttei pane tikkua ristiin vaalien hyväksi.
Ehdokkaita on kaikkiaan 13, mutta vain yksi vastaehdokas on varteenotettava. Muut ovat reunailmiöitä.
Tehokkaan organisaation omaama konservatiivinen hallituspuolue, Kroatian demokraattinen liitto, HDZ, on asettanut ehdolle naisen, Jadranka Kosorin, 51, perhe-, sukupolvi- ja sotaveteraaniministerin. Hänen valttejaan ovat sukupuoli ja sosiaalinen toiminta.
Yllätys ei ole harvinaista Kroatian vaaleissa. Suurin niistä lienee Stipe Mesicin vaalivoitto vuonna 2000. Hän oli oikeistoliberaalin pienen kansanpuolueen ehdokas ja aloitti kampanjansa parin prosentin kannatuksella.
Moni reunaehdokkaista kuuluu oikeaan laitaan ja vie siten pikemminkin ääniä Kosorilta. Myös sukupuoli voi osoittautua haitaksi.
Kroatian politiikan analysoija, professori Zarko Puhovski uskoo hänelle käyvän kuin Benita Ferrero-Waldnerille Itävallassa. "Hyvä ehdokas, mutta konservatiivisen puolueen asettama. Sellaisen valitsijakunta asettaa viime kädessä miehen etusijalle.Tai jää kotiin."
Viimeisimpien mielipidetutkimusten mukaan Mesiciä äänestää 43 prosenttia ja Kosoria liki 31 prosenttina. Kosorin käyrä on nouseva, joten vaalista saattaa tulla jännittävä.
Mesic Eurooppa-kurssin takaaja
Mesiciä pidetään Kroatian Eurooppa-kurssin takuumiehenä. Sen sijaan Kosor yrittää kalastaa myös niitten HDZ:n kannattajien ääniä, jotka ovat pettyneet Ivo Sanaderin hallituksen Eurooppaa-myönteiseen politiikkaan.
"Meidän on mentävä EU:hun pystypäin eikä kumarreltava kenenkään edessä."
Kysymys on sotarikoksista epäiltyjen luovuttamisesta Haagin sotarikostuomioistuimeen, sillä tiivis yhteistyö Haagin kanssa on ehtona EU:n jäsenneuvotteluille.
Sotarikolliset ovat arka asia Kroatiassa. Käytännössä kysymys on kenraali Ante Gotovinan luovuttamisesta. Hänen väitetään syyllistyneen sotarikoksiin Krajinan takaisinvaltauksen yhteydessä 1995. Kroatia oli1991 hyökkäyksen ja etnisen puhdistuksen kohde, joka joutui puolustautumaan paljain käsin. Puolustajat ovat itsenäisyystaistelijoita ja kansallissankareita.
Tilannetta ei helpota, että monet Haagin vaatimat vastapuolen sotarikolliset elävät vapaasti Serbiassa ja olivat jopa ehdokkaina parlamenttivaaleissa. Myös Bosnian sotarikolliset, Radovan Karadzic ja Ratko Mladic ovat vapaalla jalalla. Luottamusta Haagiin ei lisää Slobodan Milosevicin oikeudenkäynti, jossa hän pompottaa oikeutta mielensä mukaan.
Kroatian hallitus vakuuttaa, ettei tiedä Gotovinan olinpaikkaa. Kenraalilla on myös Ranskan kansalaisuus ja hän saattaa todella olla ulkomailla.