Saksan yhdelle vuodelle kaavailemat tuloveronleikkaukset merkitsevät suunnilleen samaa, kuin mitä Paavo Lipposen hallitus sai aikaan, arvioi tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Liittohallitus päätti viikonloppuna saattaa niin sanotut
2. ja 3. vaiheen veronleikkaukset yhtä aikaa voimaan. Jos 3-vaiheen aikaistus saadaan myös oppositiossa poliittisesti läpi, niin ensi vuoden alussa Saksaa kohtaisi kerralla melkoinen tuloveronalennus.
Liittokansleri Gerhard Schröderin populististen laskujen mukaan saksalaiset saisivat ensi vuonna peräti kymmenen prosentin veronkevennykset.
"Ei se ole ihan niin dramaattinen kuin kuulostaa", Kiander toteaa ja arvelee, että palkkasummasta jäisi lopulta käteen keskimäärin kolme prosenttia aikaisempaa enemmän.
"Luulen, että vaikutus on noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta", tutkijaprofessori päättelee: "Se on oikeastaan samaa luokkaa kuin Lipposen hallituksen veronkevennykset." Paitsi että Suomessa helpotukset ripoteltiin usealle vuodelle.
Ankarin
tuloverotus
Saksa on joutunut kiristämään yhdistymisen rahoittamiseksi kovasti tuloverotusta, Kiander muistuttaa.
"Saksan tuloverotus muuttui Euroopan ankarimmaksi. Siellä on kireämpi tuloverotus kuin Suomessa."
Verot harmittavat kansalaisia eli äänestäjiä. Myös työllisyys kehittyy heikosti kovan verotuksen varjossa: "Siksi sitä halutaan alentaa."
Joka tapauksessa Saksalle yksikin prosentin kymmenys merkitsee paljon tilanteessa, jossa talous tuskin kasvaa.
Myös Suomelle ratkaisulla on ainakin pieni myönteinen vaikutus, Kiander arvioi. "Se hyödyttäisi kaikkia Saksan kauppakumppaneita."
Pakettiin liittyy myös menojen karsintaa. "Mutta kuinka paljon mennään velkarahoitukselle", huolehtii johtaja Jussi Mustonen Teollisuuden ja työnantajien keskusliitosta, missä hän vastaa talouspolitiikasta.
"Ennen kaikkea tämä on täysin vastaan Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen henkeä ja kirjainta", Jussi Mustonen muistuttaa.
Plus-merkkinen
asia
Hän ennakoi, että niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin älytään, että velka lisää tulevia veroja: "Silloin toimitaan vastakkaiseen suuntaan."
Epävarmuus onkin suuri. Saksalaiset kun ovat yleisesti huolissaan taloudesta.
Mahdollisesti he eivät käytäkään lisäetuja kulutukseen, vaan korkeintaan velkojen maksuun. Tällöin valtio maksaisi turhaan lisävelasta.
Toisaalta taas kuluttajat saattavat myös aikaistaa leikkausten vaikutusta ja ryhtyä kuluttamaan, koska he tietävät saavansa enemmän tuloa käteensä.
Kaikesta huolimatta Mustonenkin puoltaa Saksan aikeita: "Kyllä se periaatteessa on plus-merkkinen asia, että verotuksen sekä kysyntä- että rakennepuolella yritetään taloudelle antaa tällainen äkkilähtö. Kun maa on niin lähellä deflaation rajaa ja täydellistä pysähtymistä."
Veronalennuksilla pyritään lisäämään käytettävissä olevia tuloja ja sitä kautta vaikuttamaan ostovoimaan ja kysyntään ja kiihdyttämään tuotantoa ja kasvua.
Mutta marginaaliveroja alennetaan selvästi myös yläpäässä: "Se on rakenteellinen ratkaisu. Sillä pyritään lisäämään kannustavuutta", Jussi Mustonen arvioi.
Parempi
puuttua ajoissa
Saksan nykyiseen tuskaiseen tilaan ei vaikutus äkkipäätä yllä. "Parempi heidän kannaltaan on tehdä aikaisemmin kuin lykätä kovin myöhään, koska tilanne on todella ollut huono Saksassa."
Mustonen muistuttaa, että liittokansleri Schröderillä on samaan aikaan tekeillä niin sanottu Agenda 2010. Sen avulla pyritään rakenteellisiin uudistuksiin ja joustoihin työmarkkinoilla. Samalla puututaan sosiaalietuuksiin.
"Jos nämä hyväksytään käsikädessä ja rakenteelliset Agenda 2010 mahdollistavat talouskasvun, johon kysynnän lisäys vaikuttaa, silloin lopputulos on positiivinen."