n Kautta aikain kuuluisin liminkalainen lienee Nuijasodan päällikkö Hannu Krankka, jonka patsasta varten on kerätty rahaa kansalaiskeräyksellä jo neljä vuotta.
Sankariudestaan huolimatta Krankka kuoli köyhänä ja velkaisena noin vuonna 1630. Hänen tarinansa on tullut tutuksi liminkalaista sukua olevan runoilijan Kaarlo Kramsun (1855-95) traagisista Nuijasotaa kuvaavista runoista.
Patsasrahoista on koossa on nyt puolet eli vajaat 60 000 euroa. Patsastilille on ohjattu myös juhlavuoden huomionosoitukset. Patsaan tekijästä ja sijoituspaikasta ei vielä ole päätetty.
Krankka oli myös talonpoika ja valtiopäivämies, mutta maineensa hän loi Nuijasodan päällikkönä. Etelä-Pohjanmaan rahvas nousi 1500-luvun lopussa taisteluun linnaleirijärjestelmää ja sotilasmielivaltaa vastaan. Eteläpohjalaisten nuijamiesten kapina kuitenkin kukistettiin ja sen johtajat teloitettiin, mikä suututti kansaa. Kun sitten Kaarle herttuan vouti saapui Ouluun ilmoittaen, että joka talosta oli miehen lähdettävä Klaus Flemingin sortovaltaa kukistamaan, oli rahvas valmiina. Kemin, Iin ja Limingan miehet valitsivat Hannu Krankan päällikökseen ja lähtivät marssimaan etelään. Kokkolan lähellä Tarharannan niityllä tämä joukko voitti Pohjanmaan voudin Abraham Melkiorinpojan johtaman joukon.
Nuijamiesten kärsittyä tappion Klaus Flemingin joukoille Piirtolan kankaalla ja Santavuorella Hannu Krankka joutui Klaus Flemingin vangiksi, ja hänet kuljetettiin Turun linnaan. Hän kitui vankina, kunnes Kaarle herttua valtasi linnan Klaus Flemingin kuoltua. Herttua palkitsi Hannu Krankan palvelukset viljalla ja julistamalla Krankkalan talon verovapaaksi. Krankka tuli Pohjanmaan lohivoudiksi vuonna 1600 ja toimi myös luottamustoimissa, muun muassa veronkantajana ja rajavartioston päällikkönä. (LL)