Kun Pohjois-Kyproksen Turkkilainen tasavalta ilmoitti huhtikuussa avaavansa portit kyproksenkreikkalaisille, nämä nikottelivat hetken shokin kourissa, mutta totesivat sitten menettelevänsä samoin kyprokseturkkilaisten suhteen. Tuloksena oli kansainvaellus yli saarta jakavan vihreän linjan. Tällä hetkellä ruuhka on tasaantunut, mutta silti vierailut jatkuvat vilkkaina.
Huhtikuussa vaikutti myös silti, että rajojen avaaminen merkitsisi alkua samankaltaisista toimista koostuvalle prosessille, joka johtaisi askel askelelta saaren ongelman ratkaisuun. Lukuunottamatta vierailuihin liittyvää hienosäätöä, prosessi kuitenkin pysähtyi tähän.
Turkilla imago-ongelmia
Turkkilaisen puolen kannalta porttien avaamisen idea oli ennen muuta, että sen toivottiin neutraloivan konfliktin ratkaisuun pyrkineen Kofi Annanin suunnitelman romuttumisen, jonka kansainvälinen yhteisö pani turkkilaisten syyksi. Myös turkkilaisella puolella otaksuttiin, että kreikkalaisten olisi vastavuoroisesti toteutettava jokin vastaava toimi. Tähän mennessä ei ole ollut havaittavissa mitään, joka viittaisi tämän toiveen toteutumiseen.
Turkkilaisten positiivisen imagon rakentaminen on ollut vaikeaa myös toisesta syystä. Kun kansainvälinen yhteisö pani Annanin suunnitelman kaatumisen pohjoispuolen ja presidentti Rauf Denktashin syyksi, Denktash koki tämän suurena vääryytenä. Tuloksena on ollut, että hän on viime aikoina antanut kitkeriä lausuntoja muun muassa Kofi Annanista, Alvaro de Sotosta (Annanin Kyproksen edustaja), Günter Verheugenista (EU:n laajentumiskomissaari) ja Sir David Hannaysta (Englannin erikoisedustajasta Kyproksella).
Tällä hetkellä ilmassa on vahvoja merkkejä siitä, että turkkilainen puoli on ottamassa uutta askelta. Siitä, mikä tämä on, liikkuu monenlaisia huhuja. Vaatimattomin kertoo, että suunnitelmissa olisi kreikkalais-turkkilaisten yhteisyritysten sekä yli rajan tapahtuvien investointien salliminen. Toinen puolestaan väittää, että turkkilaiset olisivat luovuttamassa saaren itäpäässä sijaitsevaa Marashin/ Varoshan kaupunkia ja vetämässä saarelta joitakin joukkoja. Radikaalein, toteaa, että turkkilaiset olisivat ilmoittamassa yksipuolisesta vetäytymisestä suurilta alueilta. Joka tapauksessa näyttää, että jotakin on tapahtumassa aivan lähipäivinä.
Suomen mallia
Kun dynamiikka saarella lopahti, liikevoima on tuontitavaraa. Sen keskeisimpinä lähteinä ovat suotuisana jatkuva Turkin ja Kreikan liennytys sekä Turkin kamppailu kohti EU-jäsenyyttä. Viime marraskuussa valtaan noussut AK-puolue on määrätietoisesti pyrkinyt viemään läpi uudistuksia, jotka tekisivät maasta EU-kelpoisen.
Viime päivinä väännön kohteena on ollut erityisesti armeijan asema. Sen kun demokraattisessa maassa pitäisi olla poliittisen kontrollin alla. Ehkäpä tähänkin ongelmaan on nyt löydetty ratkaisu. Torstaina nimittäin ainakin kaksi suurta turkkilaista lehteä tarjosi kompromissiksi Suomen mallia. Siellä kun armeija ei kuulemma ole puolustusministerin, vaan pääministerin peukalon alla! Kun on kelvannut nirsolle EU:lle Suomen, pitäisi kai kelvata Turkinkin tapauksessa.