Suomen ja Ruotsin liikenneministereiden kesällä ja syksyllä tapahtuneen aktiivisen lobbauksen ansiosta päärata ja nelostie ollaan luokittelemassa osaksi Euroopan unionin liikenneyhteyksien ydinverkkoa. Tulosta voidaan pitää alueellisesti Pohjois-Suomen merkittävimpänä EU-tason edunvalvonnan saavutuksena, jota Oulun kaupunki on omalta osaltaan ollut näkyvästi viemässä eteenpäin.
Ydinverkko muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan.
Ydinverkkoon pääsy merkitsee sitä, että verkon perusparantamiseen ja uudistamiseen mitä todennäköisimmin saadaan unionin rahaa. Hankekohtaisesti EU:n osuus liikenneverkon kohennustöissä liikkuu viiden ja viidentoista prosentin välimaastossa.
Saavutusta voi pitää suurena voittona Suomelle ja etenkin Pohjois-Suomelle, joka on jäänyt tähän asti jopa kansallisessa liikennerahojen jaossa armopalojen saajan asemaan.
Päärata ja nelostie ovat osa niin sanottua Botnian käytävää, joka kulkee Pohjanlahden molemmin puolin Suomessa ja Ruotsissa.
Botnian käytävää pidetään tärkeänä liikenneväylänä pohjoisen teollisuuden ja ihmisten liikkumisille etelä-pohjoinen-suunnassa. Sen merkitys korostuu vielä, kun pohjoisessa avataan uusia kaivoksia.
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uusiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoiksi tällä viikolla. Ehdotuksessa TEN-T-verkko jaetaan kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon.
Suomesta ydinverkkoon kuuluvat aikaisempien päätösten perusteella Pohjolan kolmio, merten moottoritie ja Baltian rautatie.
Pohjolan kolmio tarkoittaa Etelä-Suomen käytävää, johon kuuluu E18-tie sekä ratayhteys Turusta Vainikkalaan. Merten moottoritie yhdistää Itämeren Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Baltian rautatie puolestaan muodostaa junayhteyden Helsingistä Tallinnan kautta Varsovaan.
Uuden TEN-T- politiikan lähtökohtana on panna tärkeysjärjestykseen eurooppalaista lisäarvoa antavia hankkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahaa on tulossa hankkeisiin, jotka parantavat liikenneyhteyksiä useamman jäsenvaltion välillä ja joissa investointien hyötysuhteen arvioidaan olevan sekä tuottavin että kestävän liikenteen periaatteiden mukainen.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ilmaisi ilonsa Botnian käytävän saamisesta osaksi EU:n liikenneyhteyksien ydinverkkoa. Hän pitää tätä suoranaisena voittona Suomen EU-politiikassa.
Kyllösen hallinnoiman ministeriön näkökulmasta katsoen tämä onkin melkoinen jättipotti, sillä valtion tämänhetkisten taloudellisten näkymien valossa rahan saaminen teiden ja ratojen parantamiseen ei ole helppoa ilman EU:n vetoapua. On vain pidettävä huolta siitä, ettei valtio kiristä rahahanaa toisesta päästä.
Komission ehdotus tarvitsee vielä EU:n parlamentin ja neuvoston hyväksymisen. Epätodennäköisenä pidetään sitä, että tämän kokoluokan kysymykset muuttuisivat oleellisesti jatkokäsittelyssä.