Kolmessa osavaltiossa sunnuntaina pidettyjen osavaltioparlamenttivaalien tulos merkitsi selvää takaiskua Saksaa yli kymmenen vuotta johtaneelle liittokansleri Angela Merkelille ja hänen kristillisdemokraattiselle puolueelleen.
Vaalien suurin voittaja oli Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa vastustava populistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD. Vaaleissa Merkelin pakolaispolitiikka sai myös tukea, mutta kannatus kanavoitui ääninä muille kuin kristillisdemokraateille. Edes ne kristillisdemokraattien ehdokkaat, jotka tekivät pesäeroa Merkelin linjaan, eivät pärjänneet.
Kolmessa Saksan osavaltiossa – Baden-Württembergissä, Rheinland-Pfalzissa ja Saksi-Anhaltissa – järjestettyjen osavaltioparlamenttien vaalien tulosta odotettiin suurella mielenkiinnolla. Antaahan se osviittaa Saksaa hallitsevien kristillisdemokraattien ja sen johtajan liittokansleri Angela Merkelin kannatuksesta pakolaiskriisin keskellä.
Entisen DDR:n alueeseen kuuluneessa Saksi-Anhaltissa AfD kaappasi peräti 24 prosenttia äänistä. Mielenkiintoista, mutta ei yllättävää on, että juuri entisen kommunistisen Saksan alueella ääniä onnistui saalistamaan nimenomaan oikeistopopulistiseksi luonnehdittu puolue. Rheinland-Pfalzissa AfD:n ääniosuus oli 12 ja Baden-Württembergissä 15 prosenttia.
AfD:n kannatusta voi pitää korkeana, kun otetaan huomioon, että tämä pakolaispolitiikalla ratsastava puolue ei yltänyt viime liittopäivävaaleissa vuonna 2013 edes viiden prosentin äänikynnyksen yli.
Jos osavaltiovaalien tuloksista on tehtävissä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, AfD nousee liittopäiville ensi vuoden syksyllä pidettävissä vaaleissa.
Yllätyksenä voidaan pitää Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa tukevien vihreiden menestymistä Baden-Württembergissä sekä samalla pakolaispoliittisella linjalla olevien sosiaalidemokraattien pärjäämistä Rheinland-Pfalzissa.
AfD ylsi voittoon kuitenkin kaikissa kolmessa osavaltiossa. Sen ennakoitu kannatuksen kasvu vaikutti jo vaalikampanjaan. Useat kristillisdemokraattiset ehdokkaat tekivät irtioton Merkelin linjasta. Tämä ei auttanut, vaan nykypolitiikkaa arvostelevien äänet kanavoituivat AfD:lle.
Jos kristillisdemokraattien kannatuksen alamäki jatkuu, se tietää varsin resuista vuotta Saksan politiikassa. Merkelille soitellaan jo lähtökelloja, ja kulissien takana käydään kovaa peliä seuraajasta.
Saksassa muut puolueet vieroksuvat AfD:tä samalla tavalla kuin Ruotsin valtapuolueet kannatustaan kasvattanutta populistista ruotsidemokraatteja. AfD:n kanssa ei haluta olla missään tekemisissä. Tämä enteilee vaikeuksia osavaltioiden hallitusten kokoamisessa. Voimasuhteiden muutosten vuoksi entisin koalitioin ei voida jatkaa.
Suuri mielenkiinto kohdistuu siihen, miten vaalit heijastuvat Saksan politiikkaan. Viime vuonna Saksa otti vastaan yli miljoona ulkomaalaista ja on kantanut EU:ssa päävastuun pakolaisista.
Pääkirjoitus