Konservatiivipuolueen murskavoitto Saksan liittopäivävaaleissa on pitkälle Angela Merkelin ansiota. Vaatimattoman oloinen puoluejohtaja nauttii kannatusta yli puoluerajojen.
Sunnuntaina pidetyissä Saksan liittopäivävaaleissa on yksi kiistaton voittaja: kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtaja Angela Merkel.
Merkelin kansansuosio on mielipidemittausten mukaan selvästi suurempi kuin hänen puolueensa kannatus. Tämän siivittämänä kristillisdemokraatit ylsivät supertulokseen, parhaaseen saavutukseensa yli 20 vuoteen. Hiuskarvan varassa oli, ettei CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU saaneet enemmistöä liittopäiville.
Voitto nostaa Merkelin suurten saksalaisten liittokanslereiden joukkoon. Vaalien yhteydessä tehdyissä mielipidemittauksissa 80 prosenttia kansalaisista ilmaisi pitävänsä Merkeliä hyvänä liittokanslerina. Vain Konrad Adenauer (liittokansleri 1949–1963) ja Helmut Schmidt (liittokansleri 1974–1982) ylsivät aikoinaan lähes samalle tasolle.
Merkel on ollut Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 ja uusinee valtakirjansa nyt. DDR:ssä kasvaneen ja sikäläiseen sosialistiseen nuorisoliittoon aikoinaan kuuluneen Merkelin tie konservatiivisen puolueen johtoon ja liittokansleriksi ei ollut itsestään selvä. Kivittäjiä on riittänyt niin omien kuin vastustajienkin keskuudessa.
Turvallisuushakuisille saksalaisille on ollut tärkeää se vakaus, jonka kvanttikemiasta väitellyt tohtori Merkel on tuonut politiikkaan.
Saksan talous on pysynyt vahvana eurokriisin ravistellessa koko maanosaa. Vaikka kriisiä ei ole vielä ratkaistu, Merkel on saanut estetyksi sen vaikutusten kaatumisen saksalaisten veronmaksajien päälle.
Tavallisten kansalaisten kannalta oleellista on ollut työllisyyden merkittävä kohentuminen Merkelin kaudella.
Saksan valtiontalouden ja teollisuuden hyvä tila yhdessä Merkelin persoonan kanssa takasivat supertuloksen konservatiiveille.
Ulospäin Merkel vaikuttaa vaatimattomalta. Monen saksalaisen on helppo samaistua häneen; hän on kuin kuka tahansa heistä.
Politiikkaakin Merkel tekee saksalaisen harkitsevasti ja käytännönläheisesti. Hän ei ole ideologisten linjojen vetäjä, vaan ratkaisukeskeinen johtaja. Tyyli sopii hyvin perussaksalaiseen ajatteluun.
Merkeliä luonnehditaan asialliseksi ja pidättyväksi mutta määrätietoiseksi. Hänen vahvuuksiinsa luetaan myös kärsivällisyys ja kyky suhtautua vastustajaansa rauhallisesti. Tämä tekee muille vaikeaksi hyökätä häntä vastaan.
Toisin kuin edeltäjänsä kristillisdemokraattien johtaja Helmut Kohl, Merkel on onnistunut kiertämään skandaalit kaukaa.
Äänestäessään Merkelin johtamia kristillisdemokraatteja saksalaiset äänestivät ennen kaikkea jatkuvuuden puolesta.
Vaikka Merkeliä ei pidetä hänen arkisen olemuksensa vuoksi perinteisessä mielessä karismaattisena johtajana, hän kuitenkin on sellainen. Hänen asemansa valtiojohtajana on nyt niin vahva kuin se Saksan oloissa voi olla.
Merkelin rooli eurokriisissä on ollut ratkaiseva. Hänen voittonsa tietää jatkoa tarkan euron politiikalle, joka saa vastakaikua myös Suomessa.