Merkel tulee Hel­sin­kiin var­mis­ta­maan että sak­sa­lai­nen Weber peit­toaa suo­ma­lai­sen Stubbin

Suurin huomio Helsingissä kohdistuu kuitenkin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin, joka on vahvistanut tulonsa Helsinkiin.

Alexander Stubb tavoittelee Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkuutta.

Kuva: Joel Maisalmi

Euroopan oikeistopuolueiden ryhmittymän EPP:n vaalivankkurien vetäjän valinta tuo keskiviikkona Suomeen ison joukon politiikan ykkösketjulaisia.

Manfred Weber vai Alexander Stubb?

Ensi torstaina ratkeaa Helsingin Messukeskuksessa, lähteekö Euroopan kansanpuolueen (EPP) eli maltillista oikeistoa edustavan puolueryhmittymän vaalivankkureita vetämään saksalainen vai suomalainen.

Tähtäimessä ovat Euroopan parlamentin vaalit toukokuun lopussa. Koska EPP on nykyisen parlamentin ja todennäköisesti myös tulevan parlamentin suurin ryhmittymä, on kärkiehdokkaalla hyvät mahdollisuudet nousta EU-komission puheenjohtajaksi.

Helsingin valintakokous tuo ensi viikolla Helsinkiin ison joukon Euroopan keskeisiä poliittisia vaikuttajia. Tämä johtuu siitä, että useassa maassa EPP:hen kuuluva puolue on hallitusvastuussa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán tulee Helsinkiin niskassaan vaatimuksia, että hänen Fidesz-puolueensa pitäisi savustaa ulos EPP:stä.

Merkelin sana painaa

Suurin huomio Helsingissä kohdistuu kuitenkin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin, joka on vahvistanut tulonsa Helsinkiin.

Merkel ilmoitti viikko sitten, että hän jättää kristillisdemokraattisen puolueen (CDU:n) puheenjohtajuuden seuraavassa puoluekokouksessa, joka pidetään joulukuussa. Helsinkiin tullessaan Merkel on kuitenkin yhä CDU:n puheenjohtaja.

Merkelin arvellaan ratkaisevan Helsingissä pelin Manfred Weberin eduksi, sillä vaikka Merkelin poliittisen uran päätepiste häämöttää jo, on hänen sanoillaan painoarvoa.

Weber kuuluu CDU:n baijerilaiseen sisarpuolueeseen CSU:hun. Merkel on liputtanut avoimesti Weberin puolesta.

Systeemillä saksalaiset juuret

Mikä merkitys kärkiehdokkaan valinnalla on?

Euroopan parlamentin vaaleissa niin sanottu kärkiehdokasjärjestelmä oli ensimmäistä kertaa käytössä 2014. Se on ideoitu Saksassa, ja sen saksankielinen termi Spitzenkandidat on yleisesti käytössä saksalaisen kielialueen ulkopuolellakin.

Alexander Stubb tavoittelee Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkuutta.

Kuva: Joel Maisalmi

Järjestelmä ei ole sillä tavalla virallinen, että parlamentin suurimman puolueen kärkiehdokkaasta tulisi automaattisesti EU-komission puheenjohtaja.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sanoo, että ehdokkailla on Helsingissä paljon pelissä, sillä jos vaaliennusteet pitävät kutinsa, pysyy EPP parlamentin suurimpana ryhmänä. Kärkiehdokas on tällöin vahvoilla komission puheenjohtajaksi.

Kaksi integraation kannattajaa

Äänestäjien kannalta on Raunion mielestä vähemmän merkitystä sillä, onko EPP:n kärkiehdokas Weber vai Stubb. Kumpikin heistä on tiiviimmän EU-integraation kannattaja.

– Ehdokkailla on eroja sellaisissa kysymyksissä, jotka eivät suoranaisesti liity Euroopan unionin toimivaltaan. Esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin Weber on näyttäytynyt hiukan konservatiivisempana, Raunio vertaa.

Kärkiehdokassysteemi ideoitiin herättämään kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan. Menestys jäi ensimmäisellä kerralla puolitiehen.

Tapio Raunion mukaan niissä maissa joista kärkiehdokkaat tulivat – vuonna 2014 esimerkiksi Belgiassa, Saksassa ja Luxemburgissa – kärkiehdokkaat esiintyivät paljon julkisuudessa ja vaikuttivat myös ihmisten äänestyspäätöksiin. Muissa maissa vaikutus oli huomattavasti pienempi tai olematon.

Kärkiehdokasjärjestelmä on Raunion mielestä silti askel oikeaan suuntaan. Hän ei kuitenkaan kasaisi sen päälle ylisuuria odotuksia.

– Kyllä Euroopan parlamentin vaalien verrattain alhaista äänestysprosenttia selittävät isot tekijät kuten yleiseurooppalaisen identiteetin heikkous, Raunio sanoo.