Saksan ja Ranskan johtajat vetoavat EU-maihin yhteistyön tiivistämiseksi pakolaiskriisin ja muiden Euroopan kohtaamien haasteiden hoidossa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande vierailevat parhaillaan EU-parlamentissa Strasbourgissa. Kyseessä on harvinainen esiintyminen, sillä edellisen kerran Saksan ja Ranskan johtajat puhuivat EU-parlamentille vuonna 1989 Berliinin muurin murtumisen jälkeen.
Molemmat valtiojohtajat korostivat puheessaan, että EU ei selviä pakolaiskriisistä, talousongelmista ja Ukrainan konfliktista ilman syvempää yhteistyötä.
Stubb: EU tarvitsee syvempää integraatiota
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) piti oman EU:n tilaa käsittelevän puheensa Belgian Bruggessa juuri samaan aikaan, kun Saksan ja Ranskan johtajat puhuivat aiheesta Strasbourgissa.
Stubbin johtopäätökset noudattelivat liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Francois Hollanden linjauksia: EU tarvitsee syvempää integraatiota päästäkseen kriisien yli.
Stubbin mukaan Eurooppa oli vastaavassa tienhaarassa toisen maailmansodan tai kylmän sodan päättymisen jälkeen.
- Nyt, kuten silloin, vastauksen tulisi olla enemmän - ei vähemmän - integraatiota, Stubb sanoi College of Europe -yliopiston opiskelijoille.
Stubb korosti puheensa henkilökohtaisuutta: hän on itse valmistunut samasta koulusta, samoin kuin hänen samaan aikaan opiskellut vaimonsa.
Toisaalta puhe oli henkilökohtainen myös siksi, että Stubb ei halunnut "saattaa hallituskumppaneitaan vastuuseen" näkemyksistään.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) piti oman EU:ta käsittelevän puheensa tiistaina Manchesterissa, jossa hän vieraili brittikonservatiivien puoluekokouksessa.
- EU on kuin paikallinen ruokakauppa. Hyllyissä on paljon erilaisia tuotteita, joista kukin voi poimia itselleen hyödylliset ainekset, Soini linjasi.
- Perussuomalaiset on hyväksynyt sen, että yhä syvenevän unionin aika on ohi, hän jatkoi.
Stubb ennakoi omassa puheessaan, että EU:ssa ei tulla näkemään suurta harppausta kohti liittovaltiota.
- Syy on yksinkertainen: jäsenmaat eivät anna sen tapahtua.
EU-maat pyrkivät tehostamaan käännytyksiä
EU-maat pyrkivät tehostamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä lähtömaihinsa. Jäsenmaiden sisäministerit keskustelevat asiasta huomenna Luxemburgissa pidettävässä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
STT:lle puhuneiden virkamieslähteiden mukaan tavoitteena on edistää takaisinottosopimuksia lähtömaiden kanssa ja vahvistaa Euroopan rajaturvallisuuviraston Frontexin roolia palautusten toimeenpanossa.
Julkisuuteen vuotaneessa kokousluonnoksessa todetaan, että palautusten kasvavan määrän tulisi toimia pelotteena, joka ehkäisee laitonta maahantuloa.
Palautukset ovat EU:n turvapaikkapolitiikan keskeinen kipupiste: tilastojen mukaan vain alle 40 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista käytännössä poistuu EU-alueelta. Moni hakija päätyy pimeille työmarkkinoille.
Vaikeudet palautusten toimeenpanossa johtuvat muun muassa siitä, että yhteistyö turvapaikanhakijoiden lähtömaiden kanssa on puutteellista. Takaisinottosopimusten solmiminen etenkin Afrikan maiden kanssa on ollut vaikeaa.
EU-komission mukaan jäsenmaat voisivat tarjota palautussopimusten vastineeksi viisumikäytäntöjen helpottamista. Komissio on esittänyt myös kauppasopimusten ja kehitysavun käyttämistä neuvottelukortteina.
Eurostatin mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla EU:sta haki turvapaikkaa noin 400 000 henkilöä. Noin puolet EU:hun tulleista turvapaikanhakijoista on saanut viime aikoina kielteisen päätöksen.