Pääkirjoitus

Merja Kyl­lö­nen paljon var­ti­ja­na

Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen valitaan vain yksi ministeri Pohjois-Suomesta: vasemmistoliiton toisen kauden kansanedustaja Merja Kyllönen Kainuusta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen valitaan vain yksi ministeri Pohjois-Suomesta: vasemmistoliiton toisen kauden kansanedustaja Merja Kyllönen Kainuusta.

Vaikka ministerin kotipaikalla ei ole tähdellistä merkitystä hallituksen politiikan sisältöön, alueiden huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen kertoo omaa kieltään hallituksen painotuksista.

Hallitusohjelma sisältää lukuisia tulkinnallisuuksia. Niinpä untuvikkoministeri Kyllönen joutuu paljon vartijaksi, jos mielii pitää pohjoisen Suomen puolia kiristyvän valtiontalouden oloissa.

Hallituksen koostumus vastaa hallituspuolueiden kannatusta, jonka pääpaino on etelän isoissa keskuksissa. Oulun ja Lapin vaalipiireissä suurin puolue on keskusta ja toiseksi suurin perussuomalaiset. Kun nämä jäävät yhteensä yli 50 prosentin kannatuksellaan oppositioon, ei ole ihme, ettei pohjoista siunata useammilla ministereillä.

Hallitustyöskentely on kehittynyt yhä enemmän siihen suuntaan, että yksittäinen ministeri vastaa melko itsenäisesti oman hallinnonalansa asioista. Siinä mielessä on toivoa herättävää, että Kyllönen saa kantaakseen juuri liikenneministerin salkun.

Koko Pohjois-Suomen kehityksen kannalta oleellista on toimivat liikenneyhteydet. Nyt ne eivät toimi.

Rautatieliikenne on surkeassa tilassa, koska Seinäjoen ja Oulun välistä rataa ei ole saatu peruskorjatuksi. Maanteiden kunto on niin ikään rapistunut. Julkinen liikenne supistuu ja on yhä enemmän sidoksissa valtion tukipolitiikkaan. Lentoliikenne on vilkastunut, mutta lentokenttien palveluiden parantamiseen on suhtauduttu penseästi.

Hallitusohjelma lupaa saattaa Seinäjoki-Oulu -radan työt loppuun vaalikauden aikana. Se on myönteinen viesti.

Monen muun hankkeen toteutuminen jääkin toiveiden varaan. Liikenteen ongelmien ratkaisun kannalta keskeistä on, miten liikenneministeri kykenee kehittämään uudenlaisia rahoitusmuotoja. Valtiontaloudessa pelimerkit kun ovat vähissä.

Supistuvan julkisen liikenteen oloissa yksityisautoilun merkitys pohjoisessa kasvaa. Palvelut ja työpaikat keskittyvät keskuksiin, joihin kuljetaan omilla autoilla. Tälle hallituksen päätös polttoaineveron korotuksesta on myrkkyä.

Kuntien valtionosuuksia aiotaan leikata yli 600 miljoonaa euroa. Koska juuri pohjoisessa on useita kuntia, joilla ei ole omia verotuloja, tämä päätös panee niiden selät seinää vasten. Kuntien on pakko yhdistyä, ja siihen hallitus tähtääkin. Vain näin palvelut voidaan turvata.

Hallitusohjelmassa viitataan kaivostoiminnan ja arktisten alueiden asioiden edistämiseen sekä vesivoiman tehokkuuden parantamiseen. Nämä pitävät sisällään toiveita panostuksista pohjoiseen.

Alueelliset erot ja erityispiirteet otetaan hallitusohjelman mukaan huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmissa. Tämä tarjoaa alueen ihmisille mahdollisuuden nostaa esille kehittämistarpeita, jotka eivät yllä hallitusohjelman sivuille saakka. Mahdollisuuteen pitää tarttua etenkin Oulussa.