Merivoimat on hankkimassa rannikkojoukoilleen uusi väyläohjuksia sitä mukaan kun kiinteistä asejärjestelmistä "kylmillä" linnakkeilla luovutaan. Uudet rannikko-ohjukset hankitaan täyttämään joukkojen liikkuvuudelle ja tulivoimaisuudelle asetetut vaatimukset.
Nykyisen tykkikaluston eli 100:n ja 130 mm:n kiinteiden tornikanuunoiden torjuntakykyä täydennetään noin kymmeneen kilometriin kantavilla rannikko-ohjuksilla. Ohjushanke on jo ollut esillä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.
Rannikko-ohjushankinnassa on vahvasti ollut esillä ruotsalainen Saab Bofors Dynamicsin moderni väyläohjus RBS-17 (Hellfire).
Sen kantama on 8—10 kilometriä. Noin 50 kiloa painava ohjus hakeutuu maaliin laserilla ja pystyy läpäisemään laivan "superpanssaroidun" kyljen ennen räjähtämistään. Ohjus on lähtölaukaisusta 150—300 metrin lentoradan jälkeen vaikeasti havaittavissa.
Rannikkojoukoilla on jo nyt muutamia huippunykyaikaisia ammu ja unohda -tyyppisiä MTO-85 -meritorjuntaohjuksia (RBS-15), jotka niin ikään ovat ruotsalaisvalmisteisia (Saab Missiles), mutta rannikkokäyttösovellus ja laukaisualustat suomalaista. MTO:n kantama on yli 70 kilometriä.
Noin 800 kiloa painava ohjus hakeutuu maaliin tutkahakupään avulla. Ohjusta modernisoidaan, lentorataa monipuolistetaan ja kantamaa lisätään aina 100 kilometriin.
Samalla kun rannikkojoukkojen aseistusta uusitaan, merivoimien taistelulaivueen rakentaminen ja varustaminen eli Laivue 2000 -projekti jatkuu aikataulussaan. Hankkeeseen kuluu kaksi Hamina-luokan ohjusalusta ja neljä ilmatyynyalusta.
Normaaliuppoamaisista Hamina-luokan laivoista toinen on jo valmis, ja toinen luovutetaan merivoimille näillä näkymin ensi huhtikuussa. Ensimmäisen ilmatyynyaluksen prototyyppi luovutettiin merivoimille kesäkuussa, ja sen koeajot ovat edelleen meneillään.
Koeajoja jatketaan talven jääoloissa, ja seuraavat ilmatyynyalusten tilaukset ovat odotettavissa ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Koko laivueen rakentaa Aker Finnyards Raumalla.
Taistelulaivueelle on jo tilattu ranskalainen elektroninen omasuojajärjestelmä, saksalainen tulenjohtojärjestelmä, erilaisia valvonta- ja tulenjohtojärjestelmiä, ruotsalaiset laivatykit ja viimeksi kohtisuoraan ylös ampuva, eteläafrikkalainen ilmatorjuntajärjestelmä (Umkontho).
Päätös pääaseesta eli meritorjuntaohjusjärjestelmästä on vielä auki. Miinajärjestelmäksi tulee uusi kotimainen miinaperhe, joka on käytännössä herätepohjamiina.
Merivoimien materiaaliseen kehittämiseen myönnetty rahoitus vuosiksi 2001—2006 on lähes 2,5 miljardia markkaa eli noin 0,42 miljardia euroa.
Merivoimien uudistamisen tilausvaltuus (MUT) 2001—2006 sisältää myös kahden Helsinki-luokan ohjusaluksen varustamisen vartioaluksiksi. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005—2006 eli ajallisesti siten, että nyt rakenteilla olevan ja varustettava uusi taistelulaivue on valmis operatiiviseen toimintaan.
Ensimmäinen Helsinki-luokan ohjusalus valmistui jo vuonna 1980 ja sen sisaralus pari vuotta myöhemmin. Ohjusveneen nimellä valmistuneet alukset on tehty alumiinista, ja niiden rakenne jo parinkymmenen vuoden käytön jälkeen vaatii peruskorjauksen.
