Suomen tärkeimmät meriväylähankkeet vuosina 2003–2006 ovat Vuosaaren, Naantalin, Raahen ja Haminan väylät.
Ennen uusien meriväylien rakentamista on kuitenkin varmistettava olemassa olevien väylien kunto ja turvallisuus, tähdentää asiaa selvittänyt työryhmä.
Huonokuntoisten väylien kunnostaminen paremmin tarvittavaa palvelutasoa vastaavaksi tuleekin olemaan lähivuosien tärkein kehittämistavoite.
Työryhmä lähtee siitä, että uusien väylien rahoitus ei nostaisi väylämaksuja. Investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä on kasvussa, sillä jo tehtyjen investointien poistot ovat vähenemässä.
Meri- ja sisävesiväylien kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti yksimielisen mietintönsä torstaina liikenneministeri Kimmo Sasille (kok.).
Laskelmien perusteella vuosina 2003–2006 meriväylien kunnossapitoon ja investointeihin väylämaksujen puitteissa on mahdollisuus käyttää nykyisen rahan lisäksi 58 miljoonaa euroa.
Väylien turvallisuuden parantamiseen ja nykyisen palvelutason palauttamiseen työryhmä esittää vuositasolla kahden miljoonan euron lisäystä.
Kannattavuuslaskelmien ja liikenteellisten tarpeiden perusteella vuoden 2006 jälkeen toteutettavia hankkeita olisivat Tornion, Porin, Uudenkaupungin, Rauman ja Loviisan väylät.
Jos tässä työssä alustavasti arvioidun rahoituksen tarkentuessa jää pelivaraa, voidaan Tornion väylähanke aloittaa jo nelivuotiskaudella. Väylän palvellessa lähinnä vain yhtä tuotantolaitosta tulee olla riittävä varmuus tuotannon jatkumisesta.
Työryhmä käsitteli sisävesiliikennettä omana kokonaisuutenaan. Mietinnössä ei kuitenkaan oteta kantaa Saimaan kanavaan liittyviin hankkeisiin, koska neuvottelut kanavan vuokrasopimuksen jatkamisesta Venäjän kanssa ovat vasta käynnistymässä.
Liikenneministeri Sasi toivoikin, että neuvottelut saataisiin pian käyntiin, jotta voitaisiin tietää, että vuokra-aika jatkuu.
Mietinnössä ehdotetaan, että Merenkulkulaitos jatkaisi sisävesien talviliikenteen edellytysten selvitystä.
Merenkulkulaitoksen tulisi myös selvittää Viipurilahden jäänmurron vastuukysymyksiä. Työryhmä suosittelee jatkoselvityksen tekemistä Savonlinnan syväväylän siirrosta.
Matkailun väylähankkeista esitetään, että Merenkulkulaitos ja maakuntien liitot hoitaisivat jatkossakin alempiasteisten veneilyväylien kunnossapidon tarpeet. Maakuntaliitto on varannut Savon kanava -hankkeeseen EU-rahoitusta noin puolet.
Jos hanke toteutetaan, jäisi kansallisesti rahoitettavaksi osuudeksi noin 15 miljoonaa euroa.
"Kymijoen ja Vuoksen vesistöaltaat yhdistävällä Savon kanavalla syntyisi Euroopassa ainutlaatuinen, noin 50 000 neliökilometrin yhtenäinen sisävesialue. Se yhdistäisi muun muassa Lahden, Jyväskylän ja Kuopion valtakunnalliset keskukset, arvioi työryhmän jäsen", Pohjois-Savon liiton suunnittelupäällikkö Paula Qvick.
Kanavahanke on esillä Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä 13. toukokuuta.
Qvick ei halua ennustaa, millaisen kannan EU:n rakennekehitysvarojen käytöstä suuriin hankkeisiin lausuva maakunnan yhteistyöryhmä ottaa, koska kanavan kustannusarvio on noussut 21 miljoonasta eurosta hieman yli 30 miljoonaan euroon.
Lopullisen päätöksen tekevät hankerahoittajat eli mm. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus sekä Pohjois-Savon liitto.