Merenjäiden haurastuessa keväisin, täyttävät uhkarohkeat vapaa-ajan ulkoilijat kimaltavat ulapat.
Hiihtäjien ja kelkkailijoiden seassa kiertää kuitenkin myös vihreäpukuisia miehiä työssään mittaamassa jäätä ja huolehtimassa ulkoilijoiden turvallisuudesta.
"Me merivartijathan olemme tällaisia yleisturvallisuusviranomaisia", kiteyttää Timo Hand Virpiniemen merivartioasemalta.
Perinteisen vartiointi- ja pelastustyön ohella, kiertävät merivartijat keväisin ilmatyynyaluksella rannikolla jäänmittauspuuhissa.
Kairan ja mittakepin avulla saadaan ensikäden tietoa jäätilanteesta rannikkoalueilla. Tietoa välitetään eteenpäin yleisin varoitustiedottein, sekä suullisesti.
"Ihmiset yleensä soittavat meille ja kysyvät uskaltaako jäälle mennä. Ja aika ne hyvin meidän varoituksia uskovatkin", Timo Hand kertoo.
Kevään aikana merivartijoille tulee noin 30 pelastustehtävää. Yleensä tehtävät koostuvat aavalle eksyneiden moottorikelkkailijoiden ja hiihtäjien rantaan saattelemisesta. Sekaan mahtuu myös erikoisempia keikkoja.
"Viime keväänä jouduttiin pelastamaan jäihin vajonnutta hirveä Hailuodon edustalla. Ilmatyynyaluksella se saatiin vedettyä jäistä pois, mutta vammojen takia se jouduttiin valitettavasti lopettamaan, Hand kertoo.
Hand on toiminut Virpiniemessä merivartijana jo kymmenen vuotta. Vuosien varrella hänelle on kehittynyt erityistä silmää meren olosuhteiden tarkkailuun.
"Kyllä sitä oppii lukemaan vuodenaikojen vaihtelua ja sään merkkejä. Kevätaikaan tietää jo valmiiksi mihin ne sulakohdat tänä vuonna ilmestyvät", Hand pohtii korostaen samalla myös paikallistuntemuksen merkitystä.
Täksi kevääksi Hand uumoilee saavansa paljon pelastustöitä. Aikaisen kevään arvaamattomat kelit tietävät merivartiostolle kiireistä aikaa.
Jokaiseen työtehtävään merivartija lähtee aina yrittämään parhaansa. Hand muistuttaa, että ammattilaistenkin pitää muistaa edetä jäällä rauhallisesti, ilman turhaa uhkarohkeutta.
"Aina lähdemme hälytykseen oli tilanne mikä tahansa. Periaatteena on, että perillä ollaan joskus, mutta varmasti ollaan", hän painottaa.
Nuoresta asti metsästystä harrastanut Hand päätyi aikoinaan merivartioston palveluksen ammatin luonnonläheisyyden takia.
Joulukuussa eläkkeelle jäävä merivartija kertoo kokeneensa ammattinsa parhaat hetket yleensä pelastuskeikan jälkeen.
"Monet käyvät jälkeenpäin asemalla kiittelemässä kahvikupposen äärellä ja jotkut saattavat poiketa useampaankin kertaan", Hand hymyilee.
Johan Jaakkola