Meritaimenen heittokalastusta pääsee poikkeuksellisen aikaisista pakkasista huolimatta vielä harrastamaan. Merivesi on reilusti nollan yläpuolella.
Karikot, taimenten ottipaikat, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja pitkälle Selkämerta ovat ainakin ulkomeren suuntaan jäistä vapaina.
Taimenen vapakalastus on nyt kylmää puuhaa ja vaatii varsinkin liukkailla rannoilla nastat kenkien pohjiin. Kirkkaalla ilmalla ja tyynellä kalaa ei rannalta saa. Tuulella ja tyrskyihin heitettäessä se on taitolaji. Avainsanana siinä on pudottaminen.
Meritaimenen rauhoitusaika joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa päättyy viikonvaihteessa. Niiden pyynti näissä vesissä on sallittu syyskuun kymmenen ensimmäisen päivän ajan ja marraskuun 15. päivän jälkeen. Vantaanjoella tätä pyyntikieltoa ei ole.
Suomenlahti on pääosiltaan jäistä vapaa, samoin Saaristomeri ja Pohjanlahti aina Merenkurkkuun saakka. Sisälahdet sen sijaan ovat jäätymässä tai jo jäässä. Idässä Viipurinlahti on jäässä.
Pohjoisessa alkavat rannat Raippaluodosta alkaen olla jäässä. Merentutkimuslaitoksen jääseurannan mukaan jäätilanne on hieman aikaisessa, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen.
Meriveden lämpötila itäisellä Suomenlahdella on rannikon tuntumassa parissa asteessa, mutta keskisellä merialueella kolmesta kuuteen astetta. Kohti Saaristomerta mennen merivesi on edelleen neljän-kuuden asteen tuntumassa, keskeisellä Selkämerellä neljä astetta ja rannikoilla kahden asteen kieppeillä.
Meritaimenen heittokalastuksessa kannattaa käyttää jäykkää vapaa, hyrräkelaa ja vahvaa siimaa. Taimenelle kelpaavat uistimet, vaaput, lipat ja perhot. Yksi vaihtoehto on solmia perholitkan päähän pieni kelluva vaappu, antaa virran viedä ja ravistella. Perhokalastus on luku sinänsä.
Tyrskykalastuksessa on käytetty lusikkaa ainakin sadan vuoden ajan. Eniten on käytetty hopeanväristä lusikkaa. Ennen kalaan lähtöä kannattaa uistin vielä kiillottaa tai hopeoida ja lakata.
Meritaimenta pudotetaan tai upotetaan vähän niin kuin nykimällä. Eli ensi heitto ja uistimen annetaan vähän upota. Alle metrin vedessä kalan pettäminen on tehokkainta. Kelauksen aikana viehettä pudotetaan silloin tällöin ja viimeinen upotus tehdään juuri ennen kuin uistin nostetaan vedestä. Taimen iskee usein juuri silloin.
Meritaimenen ottijuhlat ovat jo ohi. Vielä kuukausi sitten meritaimen iski hanakasti pitkin rannikkoa. Suvannotkin ovat nyt jäässä. Niemien ulokkeissa taimenta voi vielä saada ja veneestä karikkojen tuntumassa tai uistelemalla matalan ja syvän veden rajalla.
Kalastusasetuksessa säädetty alamitta taimenelle on 40 senttiä, mutta useilla merialueilla, mm. Kirkkonummella, Espoossa, Helsingissä, Sipoossa ja Porvoossa se on nostettu 50 senttiin, jotta kevätistukkaat ehtisivät kasvaa reilun mittaisiksi.
Meritaimen kasvattaa painoaan varsin rivakalla aikataululla. Kaksivuotiaalla kevätistukkaalla on painoa alle 100 grammaa ja pituutta parikymmentä senttiä. Syksyyn mennessä sen paino noussut jo 800 grammaan ja pituutta on kertynyt ehkä juuri ja juuri 40 senttiä.
Suurimmilla Vantaanjoesta syksyn mittaan saaduilla meritaimenilla oli painoa 7—8 kiloa, ja näillä oli takanaan vasta kolme tai neljä merivuotta.