Kokoomuksen kansanedustaja Marja Tiura kävi pääsiäisenä läpi oman kärsimysnäytelmänsä, jonka huipentuma koettaneen kenties jo tänään. Tiuran poliittinen ura saattaa nousta lopullisesti pystyyn, jos osoittautuu todeksi, että hän uhkasi puoluettaan loikkauksella keskustaan, ellei ministerintehtävää irtoa.
Tiuran on väitetty olleen aloitteellinen keskustan suuntaan. Hän itse muistaa kaiken toisinpäin: aloite tuli keskustasta eikä ole harkinnut puolueen vaihtamista.
Aloitteentekijällä on kosolti merkitystä. Tiura on valittu Tampereelta eduskuntaan kokoomuslaisilla äänillä. Häntä äänestäneet ovat saaneet Tiuralta lupauksen edustaa Arkadianmäellä tiettyä yhteiskunnallista näkemystä. Jos sen näkemyksen uhkaisi vaihtaa toiseksi vain itsekkäistä urasyistä, näkyvät poliittiset tehtävät, aivan erityisesti eduskuntaryhmän varapuheenjohtajuus, olisi otettava Tiuralta pois.
Erityisesti Tiuran mutta myös koko kokoomuksen kannalta on ratkaiseva merkitys sillä, kuka tässä sotkussa puhuu totta.
Jupakan suurin kummallisuus on liikemies Arto Merisalossa, miehessä jonka nimi nousee esiin melkein jokaisessa vaalirahoituskohun uudessa käänteessä. Merisalosta on yhtäkkiä tullut Suomen poliittisen järjestelmän takuumies ja pyörittäjä, joka hallitsee ilmatilaa ilta toisensa jälkeen uutisissa. Se on suorastaan häpeällistä. Vaalirahoituksesta käydyn keskustelun ollessa kuumimmillaan juuri Merisalon uskottavuus asetettiin kaikkein herkimmin kyseenalaiseksi. Nyt häntä kuullaan mediassa jonkinlaisena totuuden ylipappina.
Tiura puolestaan on jahdattu puolustuskannalle olettamalla, että hän on joukon ainoa valehtelija, vaikka toistaiseksi tapauksessa on esitetty vain väitteitä ja vastaväitteitä.
Merisalon kerrottua ensi kertaa julkisuuteen nauhoittaneensa poliitikkojen kanssa käymiään puheluita syntyi käsitys, että nauhoituksia on hyllymetreittäin. Sitten hän veti puheitaan takaisin. Ensin rajattiin muutama johtava poliitikko pois nauhoituksista, sitten hän totesi, ettei nauhoituksia ole suurta määrää. Siitäkään ei ole selvyyttä, millaisia Tiuran kanssa käytyjä keskusteluja on nauhoille päätynyt.
Jos Tiuran loikkausväitteisiin liittyviä joitakin nauhoja on olemassa, ne on saatava julki heti ja sen jälkeen tehtävä ripeät johtopäätökset. Suomi on edelleen lamassa ja hallitus ja eduskunta valmistautuvat isoon energiapoliittiseen päätökseen. Yhden kansanedustajan väitetyn loikkausaikeen vatvominen vie huomion ns. oikeista asioista.