Me­ri­ros­vo­jah­din tu­lok­set kehnoja

Vartiointi ja suojeleminen ovat pelastaneet lukuisia aluksia Somalian merirosvojen kynsistä, mutta runsaat lunnasrahat ovat tehneet ryöväreistä entistäkin toimeliaampia, ja he ovat ulottaneet retkensä kauas, Somalian rannikolta yli tuhannen kilometrin päähän Seychellien tuntumaan saakka.

Ranskalaisten kiinni ottamia merirosvoja Somalian pohjoisessa Bossason satamassa marraskuussa.
Ranskalaisten kiinni ottamia merirosvoja Somalian pohjoisessa Bossason satamassa marraskuussa.
Kuva: Abdiqani Hassan/Reuters

Vartiointi ja suojeleminen ovat pelastaneet lukuisia aluksia Somalian merirosvojen kynsistä, mutta runsaat lunnasrahat ovat tehneet ryöväreistä entistäkin toimeliaampia, ja he ovat ulottaneet retkensä kauas, Somalian rannikolta yli tuhannen kilometrin päähän Seychellien tuntumaan saakka.

Marraskuun lopulla kaappareiden hallussa oli saman verran aluksia ja panttivankeja kuin vuosi sitten, jolloin YK ensimmäisen kerran antoi valtuutuksen merialueen valvontaan.

Euroopan unionin merivalvontaoperaation Navforin komentaja, amiraali Peter Hudson sanoi uutistoimisto AP:lle marras-joulukuun vaihteessa, etteivät kansainväliset voimat pysty koskaan kokonaan turvaamaan sitä valtavaa merialuetta, jolla merirosvot toimivat.

"300 000 tonnin tankkerin kaappaaminen jokin päivä sitten kuvasi ongelmia, joita on miljoonan neliömailin (2,6 miljoonan neliökilometrin) valtamerialueen suojelemisessa ja valvomisessa", Hudson totesi.

Hän tarkoitti kreikkalaista öljytankkeria Maran Centaurusta, joka seisoo kaapattuna Hoboyon merirosvosatamassa. 28 hengen miehistö on panttivankina. Maran Centaurus on toiseksi suurin somalialaisten merirosvojen käsiinsä koskaan saama alus ja toinen alueella kaapattu öljytankkeri.

Kaikkiaan 11 alusta ja niissä lähes 300 panttivankia odottaa tällä haavaa kohtalon ratkeamista Somaliassa.



Lunnasrahat
houkuttelevat


Laivoista, lasteista ja panttivangeista saadut yleensä miljoonien eurojen lunnaat ovat ruhtinaallisia alueella, jolla valtion romahtamisesta tulee pian 20 vuotta ja joka kärsii köyhyydestä, totaalisesta työttömyydestä ja kuivuudesta.

YK:n Somalia-erityislähettilään Ahmedou Ould-Abdallahin mukaan lunnaat saattavat entisestään lisätä kaappauksia. Hän arvioi kaappausten uhan jopa lisääntyneen, koska kaappaajat käyttävät entistä tehokkaampia toimintatapoja ja hyökkäykset tapahtuvat aina kauempana rannikosta.

Kaapparitoiminnasta on muodostunut ammattimaista, ja siinä menestyneiden esimerkki houkuttelee riskeistä huolimatta mukaan tavallisia köyhiä nuoria miehiä.

Jokin Haradheren pieni kalastajakylä on nopeasti muuttunut eläväksi pikkukaupungiksi, jonka kuoppaisilla ja pölyävillä teillä ajellaan rallia isoilla loistoautoilla.



Sotalaivoja
monista maista


YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on huolissaan. Malakansalmessa ja Singaporen edustalla kaappaukset ovat vähentyneet valtioiden yhteistyön ansiosta,
mutta Somaliaa ei ole saatu
järjestykseen.

IMO:n pääsihteeri Efthimios Mitropoulos kuvasi merirosvoja syksyllä alan konferenssissa näin: "Heistä on tullut röyhkeämpiä, harjaantuneempia ja paremmin aseistettuja ja varustettuja, ja hyökkäyksiä on
tullut lisää ja ne ovat entistä julmempia."

Mitropoulosin mukaan alueella on runsaasti sotalaivoja. Ne ovat saapuneet Adeninlahdelle ja Intian valtamerelle hänen mukaansa esimerkiksi "niinkin kaukaisista maista kuin Kiina, Japani ja Etelä-Korea idässä; Kanada ja Yhdysvallat lännessä; Norja, Venäjä ja Ruotsi pohjoisessa; Australia, Intia ja Iran etelässä".

Yksinomaan EU:n Navfor-operaatiossa, myös Atalantaksi kutsutussa, on tätä nykyä mukana laivoja Ranskasta, Kreikasta, Saksasta, Espanjasta, Hollannista, Belgiasta ja ulkopuolisena Norjasta. Ruotsin neljän kuukauden urakka Atalantassa loppui syyskuussa.

Suomi päätti lokakuussa olla lähettämättä alusta Somaliaan tässä vaiheessa.

Ilmoita asiavirheestä