Tänä kesänä Suomen merialueilla pesi lähes 3 000 merimetsoparia 21 yhdyskunnassa. Kanta vahvistui noin 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Lisäyksestä vastasivat useat pääosin yhden tai kahden vuoden ikäiset yhdyskunnat, jotka moninkertaistivat pesämääränsä. Vain yksi uusi pesimäpaikka löydettiin. Valtaosa merimetsoista pesii edelleen ulkosaariston lintuluodoilla, ja vain muutama yhdyskunta on valinnut pesäpaikakseen puustoisen luodon.
Yli puolet merimetsokannasta pesi Suomenlahdella, missä kasvu oli kuitenkin hillitympää kuin Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Suhteellisesti eniten merimetso runsastui Pohjanlahdella, missä pesii jo neljännes koko Suomen kannasta.
Merimetson käyttämän kalaravinnon seuranta jatkui Tammisaaren saaristossa. Ravintonäytteistä 90 prosenttia koostui kivinilkasta, ahvenesta ja särjestä. Kuhan osuus oli vain 1 prosentti ja silakan 6 prosenttia ravinnosta. Muita arvokaloja ei merimetson ruokalistalla havaittu.
Tänäkään kesänä ei vältytty merimetsoon kohdistuvasta laittomasta vainosta. Brändössä ja Kokkolassa tuhottiin kummassakin pieni yhdyskunta alkukesästä. Kaikkiaan jopa kolmasosa Suomen merimetsoyhdyskunnista on joutunut vainon kohteeksi sitten niiden ensipesinnän vuonna 1996.
Merimetsojen syksyn päämuutto on jo käynnistynyt ja Hangon lintuasemalta on tähän mennessä havaittu noin 10 000 yksilöä. Saaristossa voi nähdä jopa satojen lintujen parvia levähtämässä kallioluodoilla paikoilla, joilla merimetso ei kuitenkaan pesi.
Suurin osa Suomenlahdella muuttavista linnuista saapuu Venäjän puoleisista yhdyskunnista, Pohjanlahdella taas Pohjois-Norjasta. Lopullisena päämääränä ovat talvehtimisalueet, jotka ulottuvat Etelä-Itämereltä Välimerelle.