Merimetsokanta Saaristomerellä ja Selkämerellä kasvoi edelleen tällä pesimäkaudella. Nyt jo yli puolet Suomen merimetsokannasta elää lounaisilla merialueilla. Saaristomerelle ja Selkämerelle asettui yhteensä tuhatkunta paria enemmän kuin viime vuonna.
Kaikkiaan kuluneen kesän aikana pesi noin 5 700 paria 23 yhdyskunnassa. Kanta kasvoi noin 25 prosenttia edelliskaudesta. Kasvu on kuitenkin toiseksi alhaisin viimeisen kymmenen vuoden aikana, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta. Vuosina 2000--2004 kanta kasvoi keskimäärin 82 prosenttia vuodessa. Kanta on kasvanut hitaammin vuosina, jolloin talvet ovat olleet kylmiä.
Suomenlahdelle uusia pesimäpaikkoja syntyi vain kolme. Siellä kannan kasvu jäi viiteen prosenttiin.
Pesäpuut tuhoutuvat
Yli 70 prosenttia merimetsoyhdyskunnista pesii saariston suojelualueiden luodoilla. Yleensä linnut pesivät maassa, mutta noin neljännes valitsee pesäpaikakseen puun. Pesiin tarvittavien oksien keräys rasittaa puita niin, että ne kuolevat yleensä parissa vuodessa. Lintujen lanta tuhoaa kasvillisuutta pesien välittömässä läheisyydessä.
Ympäristökeskus ei ole havainnut merimetsojen vaikuttavan luodoilla asuviin muihin lintukantoihin. Merimetso on rauhoitettu. Pesien tuhoja on kuitenkin havaittu kaikilla merialueilla. Tänä kesänä tyhjiä pesiä on havaittu muun muassa Merenkurkussa ja Selkämerellä.
Merimetso syö kalaa. Päiväannos on noin puoli kiloa vuorokaudessa. Ympäristökeskus on seurannut Tammisaaren ja Dragsfjärdin saariston merimetsoyhdyskuntia noin viisi vuotta. Seurannassa on havaittu, että pesimäaikana kaksi kolmasosaa ravinnosta koostuu särjestä ja kivinilkasta ja viidennes ahvenesta. Silakan ja kuhan osuudet ovat vaihdelleet vuosittain kahdesta viiteen prosenttia.