Merimetson pesimäkanta ja yhdyskuntien määrä ovat jälleen kaksinkertaistuneet edellisvuodesta. Tänä kesänä pesi noin 1 400 paria 14 koloniassa.
"Merimetsot pesivätkin jo lähes kaikilla merialueillamme", arvioidaan Suomen ympäristökeskuksesta.
Lajin pesimäkannan kasvu on tällä haavaa linnustomme voimakkainta. Merimetsoistamme yli 80 prosenttia pesii Suomenlahdella, mutta uusia yhdyskuntia syntyi tänä kesänä myös Saaristomerelle, Ahvenanmaalle, Selkämerelle sekä Merenkurkkuun.
Uusista yhdyskunnista kolme oli valinnut pesäpaikakseen pienten luotojen metsiköt. Aiempina vuosina laji on pesinyt Suomessa vain metsättömillä luodoilla, sen sijaan etelämpänä Itämeren alueella puissa pesiminen on yleistä.
Syysmuutto edessä
Merimetson syysmuutto huipentuu elokuun loppupuolella. Kotimaisen kannan lisäksi tähän osallistuu myös suuri määrä Venäjällä pesiviä merimetsoja.
Merimetson pesimäalueen laajentumiseen on vaikuttanut etenkin lajin suojelun tehostuminen Pohjanmeren ja Itämeren rannikkovaltioissa. Tästä huolimatta lintua vainotaan edelleen paikoitellen Euroopassa.
Suomessa merimetsojen pesintää häirittiin tänä kesänä tahallisesti ainakin kahdessa yhdyskunnassa Tammisaaressa sekä Nauvossa, joissa yhdyskunnan kaikki munapesät tuhottiin. Ympäristökeskuksen mielestä nämä toimet päinvastoin saattavat nopeuttaa lajin levittäytymistä uusille alueille, ja aiheuttaa puissa pesivien yhdyskuntien yleistymisen.
Tammisaaren saaristossa tehdyn tutkimuksen mukaan merimetson pesimäaikainen ravinto koostui tänä kesänä pääosin kivinilkasta, särjestä ja ahvenesta, eikä esimerkiksi lohikaloja havaittu ravintonäytteissä lainkaan. Saaristolinnuston seurannassa merimetsot eivät ole aiheuttaneet pesimäluodoillaan haittaa muille lajeille.
Viikin lintuja
Helsingin Viikki on tätä nykyä sitruunavästäräkin ainoa säännöllinen pesimäpaikka Euroopan unionin alueella. Lintu on pesinyt Viikissä suojelualueella jo neljän vuoden ajan, kerrotaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.
Viikki tarjoaa reviirin myös erämaalintuna pidetylle kanahaukalle, joka rajoittaa osaltaan Helsingin runsasta variskantaa. Petolinnuista alueella pesivät myös nuolihaukka, lehtopöllö ja todennäköisesti varpushaukka.
Viikin-Vanhankaupunginlahden alue on Helsingin merkittävin luonnonsuojelukohde, jonka linnuston suojeluarvo on kasvanut 15 vuoden aikana 30 prosenttia. Tämä johtuu pääosin arvokkaiden lintulajien esiintymisestä alueella.
