Suomessa syntyi tänä vuonna ennätysmäärä merikotkan poikasia, yhteensä 558 poikasta. Merikotkaa ei enää luokitella uhanalaiseksi, koska kanta on kasvanut niin paljon. Se luokitellaan nyt elinvoimaiseksi lajiksi.
Todellisuudessa poikasten lukumäärä on vielä hieman ilmoitettua suurempi, sillä kaikkia poikasia ei löydetä.
Edellinen ennätys on vuodelta 2017. Tuolloin työryhmä havaitsi 502 poikasta.
Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin.
– Pesivien merikotkaparien lukumäärä ei ole kasvanut viime vuosina. Se tarkoittaa, että tämän vuoden ennätyksellinen poikasmäärä johtuu hyvistä pesimäolosuhteista, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki kertoo.
Pohjois-Suomessa merikotkan kanta on vakaa. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa sekä Suomenlahdella uusia pesimäpaikkoja paljastuu vuosittain muutamia. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sitä vastoin ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä. Rannikkoalueilla ja saaristossa merikotkakannan kasvu on pysähtynyt.
WWF perusti työryhmän merikotkan pelastamiseksi vuonna 1972. Poikasten määrä lähti selvään kasvuun 1980-luvulla.
Alun perin merikotka rauhoitettiin jo 1920-luvulla, mutta niitä vainottiin 1950-luvulle saakka esimerkiksi pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla. 1960-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli alentunut ympäristömyrkkyjen takia. Esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta.
– Merikotkan pelastaminen on huikea menestystarina, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
WWF ei käytä jatkossa enää yhtä paljon resursseja merikotkan suojeluun. Vastuu merikotkakannan seurannasta ja suojelusta on siirtymässä WWF:ltä Sääksisäätiölle. Lapissa Metsähallitus vastaa merikotkainventoinnista.
WWF:n mukaan merikotkakannan seurantaa on kaikesta huolimatta tärkeä jatkaa. Merikotkan pesimämenestystä ja sen kannan kehitystä seuraamalla saadaan viranomaisten käyttöön tietoa ympäristön ja Itämeren tilasta.