Merikotkan poikastuotto nousi tänäkin kesänä ilahduttavan runsaaksi. Kun vielä 1970-luvun alussa koko maassa kuoriutui vuosittain alle kymmenen merikotkapienokaista, on poikasmäärä nyt jo neljättä vuotta 250:n tienoilla. Tänä vuonna poikasia varttui pesissä laskentojen mukaan 245. Koko maan merikotkakanta on runsaat 300 paria.
Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila luonnehtii Pohjois-Suomen merikotkien pesimätulosta tavalliseksi.
Lapissa kuoriutui 23 poikasta, Kuusamossa ja sen naapurikunnissa seitsemän sekä Perämerellä viisi. "Kanta kasvaa hiljalleen. Aivan äskettäin löytyi Kemijärveltä uusi reviiri."
Merikotka on levinnyt pohjoiseen Suomeen hitaasti ja alue kerrallaan. Pohjois-Lapissa ensipesintä havaittiin 1965. Nyt asuttuja reviirejä on noin 30, läntisimmät näistä Enontekiöllä. Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla ensimmäinen pesintä rekisteröitiin 1977.
Oulun läänin sisämaahan merikotka kotiutui 1980-luvun lopulla, aluksi Taivalkoskelle. Sittemmin pesijöitä on asettunut etenkin Kuusamoon, mutta myös Lapin puolelle Posiolle ja Kainuun suunnassa Suomussalmelle.
Koillismaan merikotkien tulkitaan olevan osa Venäjän puoleista populaatiota. Perämerellä ensimmäinen onnistunut pesintä todettiin 2004.
Lisääkin merikotkia pohjoiseen mahtuisi. Ollila muistuttaa, että merikotka ei ole riippuvainen isoista vesistä. "Reviirillä pitää olla rapakko, missä on haukia", hän kertoo lajin tärkeimmän vaatimuksen.
Osa Lapin merikotkista asustaakin jo nyt suurilla suoalueilla. "Merikotka ei koskaan ole kauhean yleinen", Ollila toteaa.
Lapin merikotkat elävät levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla, missä sääolot vaihtelevat vuosien välillä suuresti. Lapissa pesimätulos vaihtelee paljon rajummin kuin vaikkapa Ahvenanmaalla.
Myös poikasten kuolleisuus on Pohjois-Suomessa suurta. Vuosina 1995-2000 joka viides poikanen kuoli pesään.
Pohjois-Lapin merikotkat pesivät suomalaisittain sikäli turvatussa ympäristössä, että yli 80 prosenttia pesistä on valtion mailla, osa jopa suojelualueilla. Jo Koillismaalla yksityismailla sijaitsevien pesien osuus on suurempi, ja koko maassa valtaosa pesistä on yksityismailla.
"Laki suojaa pesäpuun, ei muuta", Ollila toteaa.
Vaikka puuhun ei hakkuissa koskettaisikaan, ovat pesä ja pesäpuu alttiita myrskyille, kun puusto ympäriltä kaadetaan. Valtion maalla merikotkan pesät on helpompi ottaa huomioon. Lapin merikotkareviirien suojelutilanne aiotaan lähitulevaisuudessa ottaa tarkasteluun. Ollilan mukaan erityisesti tutkitaan, onko yksityismailla sijaitsevilla pesäpaikoilla tarvetta suojeluun.