Me­ri­kos­ken voi­ma­lan ge­ne­raat­to­ri mit­tauk­ses­sa

"Ei tässä mitään sen kummempia ongelmia ollut. Tämä on vain yksi osa voimalan kunnonvalvontaa", kertoo vesi- ja tuulivoimasta vastaava energia-insinööri Mikael Tervaskanto Oulun Energiasta.

Viimeiset kiristykset. Antti Laukkanen (vas.) ja Ahti Sipola vetivät generaattorin pultteja kiinni tarkistusmittausten jäljiltä.
Viimeiset kiristykset. Antti Laukkanen (vas.) ja Ahti Sipola vetivät generaattorin pultteja kiinni tarkistusmittausten jäljiltä.
Kuva: Jukka Leinonen

Merikosken voimalan ykkösgeneraattorin ilmavälin tarkistusmittaukset tehtiin viime viikon lopulla. "Aina silloin tällöin on hyvä tarkistaa generaattorin ilmaväli, sillä siinä voi olla epäsymmetrisyyttä. Tulosraportti mittauksista valmistuu lähiaikoina. Ei tässä mitään sen kummempia ongelmia ollut. Tämä on vain yksi osa voimalan kunnonvalvontaa", kertoo vesi- ja tuulivoimasta vastaava energia-insinööri Mikael Tervaskanto Oulun Energiasta.

"Nyt oli hyvä aika tarkistaa toimivuus, koska joessa ei virtaa tällä hetkellä paljon vettä. Tulemme toimeen hyvin kahdella koneella mittausten ajan", Tervaskanto sanoo.

Mittauksen kohteena ollut ykköskone uusittiin 1970-luvun puolivälissä, kun 1954 valmistunut kone oli palanut. Kahteen muuhun Merikosken voimalan sähköä jauhavista koneista tehtiin perusteellinen remontti 1990-luvulla.

Tervaskanto arvioi Merikosken olevan hyvässä kunnossa ja edessä pitkä käyttöikä. Vesivoimalassa eivät koneet kulu kuten Toppilan voimaloissa, joissa poltto syö laitteita eri tavalla. Generaattorit ja turbiinit jaksavat pitkään.

Vuonna 1948 käyttöönotetussa Merikoskessa on uusittu myös turbiinien juoksupyörät. Niinpä tulevat suuremmat remontit mietitään aikanaan tarkkaan. "Investoinnit ovat tällaisissa vesivoimaloissa suuret verrattuna lyhyiden remonttien kustannuksiin. Näissä korjauksissa ja mittauksissa ei ole kyse isoista rahoista", Tervaskanto laskee ja sanoo: "Yleensä kerran vuodessa voimalassa mitataan tärinät. Viime vuodet tasot ovat olleet kunnossa."

Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut Mikael Tervaskanto, 27, on vastannut Merikosken voimalasta käytännössä joulukuusta lähtien, kun voimaloiden käyttöpäällikkö Yrjö Vilhunen siirtyi lomien kautta uuden työnantajan palvelukseen vuoden vaihteessa.

Raksilasta kotoisin oleva Tervaskanto ehti olla Vilhusen opissa vuoden päivät. Diplomityönään Tervaskanto teki Oulun Energialle Toppila I:n käyttöikäselvityksen, joten Oulun Energian toiminnot ovat miehelle tutut.



Kalatie avataan
toukokuun alussa


Tervaskannon vastuulle kuuluu myös Hupisaarten kalatie. Tervaskanto lupaa, että Hupisaarten kalatien virtaama säädetään normaaliksi toukokuun alussa. Normaali merkitsee sitä, että yläosan portaisiin juoksutetaan vettä kuution verran sekunnissa ja alaosaan 1-2 kuutiota. Talviajan virtaus on ollut 50 litraa sekunnissa. Se, että alaosan portaiden juoksutus on yläosaa suurempi, johtuu siitä, että kauneuspadoille tulee vettä myös Lasaretinväylän kautta Hupisaarilta.

Tuulivoimaloista Tervaskannon vastuulle kuuluu Vihreäsaaren voimala. Se lavat lähtevät pyörimään, kun tuulen voimakkuus on yli 3,5 metriä sekunnissa.

"Aivan pienellä vireellä lavat eivät pyöri. Tuulta pitää olla tietyn aikaa, jotta kone käynnistyy", Tervaskanto valistaa niitä kaupunkilaisia, jotka epäilevät myllyn olevan jatkuvasti epäkunnossa.

Ilmoita asiavirheestä