Merikosken voimalaitoksen padot ovat asianmukaiset ja kunnossa. Poikkeuksellisissa tulvissa ja meriveden huimissa korkeuksissakaan ei kaupungille koidu sanottavia hankaluuksia. Myöskään patomurtumat eivät huuhdo koko Oulua mennessään.
Edellä mainittuihin johtopäätöksiin on tultu patoturvallisuustyöryhmässä, joka on tutkinut Merikosken voimalaitoksen patojen ja Oulujoen suistoalueen vahinkovaarat suurtulvatilanteessa.
Selvityksissä on käytetty erilaisia mallinnuksia muun muassa suurtulvan varalta, jollaisia Oulujoessa on kerran 250 vuodessa. Tuolloin vettä juoksee joessa 930 kuutiota sekunnissa. Jos samaan aikaan sattuu vielä poikkeuksellisen korkea merivesi, ei veden pinta nouse jokisuistossa kuitenkaan juuri puoltatoista metriä ylemmäksi ja esimerkiksi uudella asuntomessualueella Toppilansaaressa voi kaduilla kävellä huoletta kuivin jaloin.
Oulujoen suisto on muuttunut huomattavasti vuoden 1724 suuren hyytötulvan olosuhteista, ettei hyydön aiheuttamaa veden padotusta Oulujoen suistossa pidetä todennäköisenä. Merikosken pitkä koskijakso on voimalan myötä muuttunut suvanteeksi. Lisäksi voimalan juoksutuksen avulla saadaan aikaan jääkansi, joka estää hyytöpatojen synnyn.
Esimerkiksi veden nousu kauppatorille on erittäin epätodennäköistä.
Lasaretinhaara ja
Kasarmintie riskialuetta
Patomurtumissa suurimmat riskit kohdistuvat Lasaretinhaaraan ja Kasarmintien seutuun. Murtumatilanteissa eräiden rakennusten pohjat kastuvat ja vesi saattaa virrata joidenkin siltojen yli sekä liikenne katkeaisi Kasarmintiellä.
Voimalan Lamellipadon murtumassa Tuiran siltojen kohdalla veden virtaama olisi suurimmillaan jo 20 minuutin kuluessa. Veden pinta nousisi 70-80 senttiä nykyisestään.
Silta-aukkojen kapasiteetin on laskettu riittävän onnettomuustilanteessa.
Vesi saartaisi Pohjois-Pohjanmaan museon ja Hupisaarten rakennuksia. Vaikeuksia aiheutuisi myös padon yläpuolella Oulun kaupungin ja Kemiran vedenottamoissa.
Etelärannan maapadon murtuman on laskettu vievän kuusi tuntia ennen kuin murtumakohta olisi suurimmillaan. Tähän vaikuttaa se, että maapadon sisällä on puinen ponttiseinä. Vaarallisimmat alueet sijaitsevat Myllytullin vanhan voimalaitoksen yläpuolella.
Lasaretinhaaran siltojen kohdalla vesi virtaisi noin kolme metriä sekunnissa. Opetusviraston kohdalla vesi menisi metrin korkuisena.
Vettymisvahinkoja kärsisivät taidemuseo ja naapurissa olevat kerrostalot sekä Kasarmintien varressa olevat koulut.
Varasuunnitelmia
tarpeen tehdä
Patoturvallisuustyöryhmän mielestä oululaisten kannattaa kuitenkin varautua mahdollisiin patomurtumiin tekemällä turvallisuussuunnitelma, jossa varaudutaan patomurtuman hätäkorjaukseen, väestön varoittamiseen, evakuointiin ja pelastamiseen sekä vaara-alueen eristämiseen ja liikenteen ohjaukseen. Suunnitelma tehtäisiin Lamellipadon ja Etelärannan padon murtumien varalle.
Lisäksi suunnitelmassa pitäisi huomioida viestiliikenteen ja tiedottamisen vaateet sekä varautua mahdolliseen ympäristövahinkoon, sillä Kasarmintien varressa on öljyllä toimiva varalämpölaitos säiliöineen. Työryhmä esittää lisäksi erikseen Etelärannan maapadon ponttiseinän kunnon tarkistusta.
