Kalevan arkisto esittäytyi torstaina Kaleva.Pointissa. Tietopalvelupäällikkö Jaana Tervaharju esitteli Kalevan arkiston kuvia Merikoskesta 1800-luvun loppupuolelta aina tähän päivään. Syyskuussa 1930 otettu kuva kertoi, että vapaana kuohuvassa Merikoskessa oli jopa puutetta vedestä.
Paikalle saapunut oululainen Jorma Latola kertoi, että Merikosken vielä juostessa vapaana, oli veneliikenne vilkasta. "Nykyisen Rautasillan yläpuolella oli Kiikkukallio. Kiikkukalliolla oli suuri rautarengas uittomiesten työtä varten, mutta nyt se on veden alla", Latola kertoi.
1954 julkaistiin Kalevassa kuva uitossa apuna käytettävästä nipunsiirtolaitteesta, jonka kehuttiin olevan kokonaan kotimainen keksintö. 1974 otettu lehtikuva taas kertoi, että Merikosken voimalaitoksen kautta kulki 400 000 kiintokuutiometriä puuta.
Kalastusaiheisia kuvia löytyy Kalevan arkistosta paljon. Vuodelta 1944 löytyi erikoisesta kalastustavasta kertova kuva. Kuvassa Oulujoen kalastusyhdistyksen miehet ovat kulteenvedossa.
Latola muisteli, miten Laanilan kansakoulun rannassa näki aina kuohujen seassa 2-3 lohta veden seassa hyppimässä. "Merikosken kohina kuului lapsuuskodin tuttuihin ääniin".
Merikosken kuohuista päästiin jäidenlähtöön. Vuoden 1899 jäidenlähdöstä otettu kuva kertoi, miten jäät veivät mukanaan koko Ämmänväylän sillan. Ämmänväylän silta sijaitsi nykyisen Rautasillan paikalla. Kyseinen kuva julkaistiin Kalevassa toukokuussa 1936.
Huhtikuun 30. päivä 1948 otettu lehtikuva kertoi, että Merikosken säännöstelypadon luukkuja sulkemista kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Kuivunut joenuoma toi paikalle suuret poikalaumat, jotka keräsivät kallioilta nahkiaisia mukanaan tuomiinsa koreihinsa.
Yleisö seurasi vaihtuvia arkistokuvia herkeämättä koko esityksen ajan ja osasi kertoa niistä paljon yksityiskohtaista tietoa. Merikosken padon rakennus- ja louhintatöitä esittävässä kuvassa vuodelta 1941 Heikki Koivunen huomasi henkilöjoukkion koostuvan venäläisistä sotavangeista. "Vaatteista sen näkee", totesi Koivunen.