Varanginvuonon ilmasto yllättää leutoudellaan. Kun Suomessa on vielä täysi talvi, eletään Varangilla sulan veden äärellä ja keväisissä oloissa. Atlantin yli työntyvä Golf-virta pitää vuonon sulana ympäri vuoden.
Merivirrat nostavat pohjasta runsaasti ravinteita kohti pintaa, mikä yhdessä yöttömien kesäöiden kanssa mahdollistaa suuren plankton- ja levätuotannon. Siitä alkavat myös ravintoketjut, joiden varassa elävät valtaisat kalaparvet, hylkeet ja valasparvet sekä miljoonat merilinnut.
Varanki tarjoaakin arktisia kokemuksia myös kalastajalle. Merikalastus on täysin vapaata eikä lupia tarvita.
Rannalta pyytämällä on hyvä mahdollisuus saada mahan täydeltä Jäämeren tavallisimpia kaloja, turskaa ja seitä.
Pilkillä tai koukuilla voi kokeilla laiturin alta myös kampeloita. Jos rannalta ei nappaa, voi vuokrata veneen tai lähteä mukaan opastetulle kalastusmatkalle. Turskan ja sein lisäksi voi saada myös merirautua, ruijanpallasta, koljaa ja lohta, sekä erittäin rumannäköistä kissakalaa.
Juhannukselta alkaa kuningasravun pyyntijakso. Jättirapu voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi. Laji on kotoisin Venäjän itäosista, josta se siirtoistutusten jälkeen levisi nopeasti myös Pohjois-Norjan vesille. Kuningasravun on pelätty olevan uhka Jäämeren luontaisille lajeille, mutta toisaalta siitä on tullut haluttu saaliskohde.
Jäämeren kookkaita katkarapuja pyydetään lähinnä loppusyksystä.
Sisävesikalastus vaatii asianmukaiset kalastusluvat vesistöihin, joissa riittää lohikaloja. Saalis on täällä monesti paremmin taattu kuin kotimaan kalavesillä.