Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Venäjältä Suomeen rakennettava merikaapeliyhteys vaatisi kaiken kaikkiaan yli kahden miljardin euron investoinnit, jotta Suomen oma sähköverkko kestäisi uuden sähkökuorman ja toimitusvarmuus ei heikkenisi nykytasoltaan.
"Ei ole edes varmaa, riittäisikö kaksi miljardia, mutta sen verran rahaa ainakin tarvittaisiin. Kaksinkertaistamalla Suomen kantaverkon arvon saisimme lisää sähköä tuhat megawattia", tuhisi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Timo Toivonen maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Pietarin lounaispuolelta, Suomenlahden rannalta Sosnovyi Borista Suomeen Kotkan seudulle suunniteltu merikaapeli maksaisi yksinään 300 miljoonaa euroa.
Suomessa Sosnovyi Borin sähköä markkinoi Baltenergon tytäryhtiö United Power Oy puhemiehenään rahoitusneuvos Kari Nars. Suomen suurteollisuudesta osa kannattaa merikaapelia, osa pysyttelee hiljaa.
Toivosen mukaan United Powerin edustajat eivät ole pystyneet kertomaan, onko Sosnovyi Borin sähkö liitettävissä Venäjän kantaverkkoon.
United Powerin omistus on osittain Venäjällä ja osittain yhtiöissä, joiden kotipaikaksi on merkitty Britannia, Itävalta, Belize ja Kypros.
"Katsomme kaapeliyhteyttä Suomeen puhtaasti teknisestä näkökulmasta eli mikä on fysiikan lakien mukaan mahdollista nykyisessä kantaverkossamme ja mikä ei. Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Fingridiltä lausunnon tuhannen megawatin tuonnista ja sen olemme antaneet ministeriölle", selvittää Toivonen tunteita nostattanutta merikaapelikiistaa.
Hallitus voi runnoa
kaapelipäätöksen
Hän myöntää, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus voi periaatteessa yrittää runnoa merikaapelille poliittista hyväksyntää.
"Jos sellaiseen päädyttäisiin, hallitus varmaankin muuttaisi samalla kertaa voimassaolevaa sähkömarkkinalakia. Lain mukaan meidän (Fingridin) pitää huolehtia, että Suomi saa riittävästi sähköä kaikissa olosuhteissa. Sähkönsaannin ja kantaverkon käyttövarmuuden pitää olla samalla tasolla kuin muissakin Pohjoismaissa."
Toivonen muistuttaa, että valtio omistaa Fingridin äänivallasta vain yhden kuudesosan. Enemmistö on Pohjolan Voima Oy:llä ja Fortum Power and Heat Oy:llä, joilla kummallakin on yksi kolmasosa äänivallasta.
Valtiolla on kaksi hallituspaikkaa Fingridin seitsemän jäsenen hallituksessa. Toivonen pitää käsittämättöminä puheita, että Fingrid suosisi jotain suurta omistajaansa. "Sähkömarkkinalaki edellyttää meiltä ehdotonta tasapuolisuutta ja valtio voi kahden edustajansa välityksellä seurata, että Fingrid toimii tasapuolisesti."
Suomi aikoo tuoda tänä vuonna Venäjältä sähköä yhteensä noin 1 300 megawattia, josta venäläinen RAO Nordic Oy tuo 500 ja suomalainen Fortum 300 megawattia.
Viime talvena Pietarin kovien pakkasten aikaan Venäjä rajoitti ensimmäistä kertaa sähkön vientiään Suomeen 400-700 megawattia. Lyhimmillään varoitusaika sähkökatkosta jäi 20 minuuttiin.
"Se oli meille suuri järkytys. Nyt siellä filosofia toimitusten pitävyydestä on ilmeisesti muuttunut. Puhuimme talvella asiasta Moskovassa, mutta RAO ei luvannut, etteikö sellainen (sähkön viennin rajoitus) voisi toistua", kertoo Toivonen.
Hän muistuttaa, että Pietarissa ja Moskovassa on koko ajan pulaa sähköenergiasta. "Jos Pietari pimenee, Suomen verkosta poistuu 900 megawattia. Silloin meidän pitää tuoda sama määrä Ruotsista. Suomella on yllättävien tilanteiden varalle myös tuhat megawattia varavoimaa."