Hinta, huoltovarmuus ja turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä, kun tehdään pitkän tähtäimen energiapoliittisia ratkaisuja. Näitä seikkoja pitää punnita, kun Suomen viranomaiset harkitsevat lähivuosina, miten suhtautua hivenen yllättävään ehdotukseen rakentaa Pietarin läheltä Kotkan länsipuolelle merikaapeli venäläisen ydinsähkön tuontia varten.
Suomalais-venäläisen United Power -nimisen yhtiön kauppa- ja teollisuusministeriölle jättämään rakentamislupahakemukseen ja myös itse yhtiöön liittyy kiinnostavia näkökohtia, joihin varmaankin saadaan lisävalaistusta lupahakemuksen käsittelyn aikana.
Yhtiö jätti hakemuksensa jo toukokuun lopussa, mutta se julkistettiin vasta torstaina. Julkistamispäätöksen teki kauppa- ja teollisuusministeriö, joka odotteli aikansa hakijan esilletuloa. Oma kysymysmerkkinsä hankkeen perään tulee siitä, että monet samasta ilmansuunnasta tulleet suurisuuntaiset liikeideat ovat jääneet toteutumatta.
Yhtiön enemmistöosakas on venäläinen Baltenergo, jonka suurin osakas on Venäjän ydinvoimalaitokset omistava valtiollinen Rosenergoatom. Suomalaisille sijoittajille kuuluu 49 prosentin osuus. Siitä merkittävin on Ahti Karjalaisen entisen vävyn, värikkään taustan omaavan Atanas Tilevin sijoitusyhtiö Clippercourt. United Powerin toimitusjohtaja on Suomen Pankin entinen johtaja Pentti Koivikko.
Venäjän vienti on yhä raaka-aineiden ja energian varassa. Tässä mielessä Venäjän entistä vahvempi pyrky läntisille energiamarkkinoille on ymmärrettävä. Ydin- ja muuta sähköä tuodaan itärajan takaa Suomeen noin 1 400 megawatin teholla. Yli puolet tuontisähköstä siirtyy Ruotsiin. Merikaapelin siirtoteho olisi noin tuhat megawattia eli yhden nykyisen suomalaisydinvoimalan verran. Kaapelin kautta tuleva sähkö vastaisi kymmenesosaa Suomen vuosikulutuksesta.
Hanketta ei ole syytä tyrmätä suoralta kädeltä. Rakennusluvan hakijan on kuitenkin annettava pyydetyt lisäselvitykset. Ne toivottavasti tuovat lisäselkoa, kuinka toteutuskelpoisesta asiasta on kysymys. Selvityksiin menee varmasti vähintään vuodesta kahteen, ja mahdollinen poliittinen päätöksentekovaihe olisi edessä sitäkin myöhemmin.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti varovaisesti voivansa myöntää rakentamisluvan, jos "rakentaminen on tarpeellista sähkön siirron turvaamiseksi ja tarkoituksenmukaista sähkömarkkinoiden kehityksen kannalta". Kannanotto on viisas. Todistustaakka on rakennusluvan hakijoilla.
paakirjoitus@kaleva.fi