Sonnivasikan Vihannin Alpuassa kuolleeksi raadellut susi on ollut mitä todennäköisimmin sama yksilö, joka helmikuun lopulla raateli hengiltä kahdeksan lammasta Merijärven Ylipään kylän Vitoperällä.
Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) sanoo suden käyttäytymistavan viittaavan vahvasti siihen, että kyseessä on ollut sama susi.
"Täyttä varmuutta tuskin koskaan saadaan, mutta aika ilmeiseltä vaikuttaa, että kyse on samasta sudesta. Vitoperän ja Alpuan välillä on matkaa noin 20 kilometriä, mikä on vain noin päivämatka sudelle. Matka voisi olla paljon pitempikin, ja silti olisi täysin mahdollista, että asialla on ollut sama susi", toteaa Kojola.
Alpuassa sijaitsevasta karjasuojasta löytyi lauantaiaamuna kuoliaaksi raadeltu sonnivasikka. Puolivuotias vasikka oli raadeltu auki rinnasta etujalkojen takaa ja sen kaulavaltimo oli purtu poikki.
Paikalla oli tassunjälkiä, jotka tunnistettiin suden jäljiksi. Jäljet tulivat metsästä suoraan karjasuojan ovelle ja poistumisjäljet olivat samassa paikassa. Susi oli päässyt karjasuojaan oven alaosassa olevasta noin 30 senttimetrin korkuisesta aukosta.
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime viikolla kaatoluvan Vitoperän lampolassa riehuneelle sudelle. Merijärvellä ei ole kuitenkaan tehty kahteen vuorokauteen havaintoa kyseisestä sudesta.
Pantasusi hukassa
Susitutkijat etsivät maanantaina Pyhäjoen Palosaaren alueelle aikanaan asettunutta pantasusi Millaa lentokoneella.
Viimeisin havainto Millasta tehtiin juuri kolmisen viikkoa sitten, kun susi hyökkäsi lampolaan Merijärvellä. Tuolloin pantasusi oli 25 kilometrin päässä lampolasta.
RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen sanoo, että jos Millaa ei lentoetsinnöilläkään löydetä, niin silloin sitä ei todennäköisesti enää olekaan. Tällöin joudutaan Ronkaisen mukaan väkisinkin kääntämään ajatukset siihen suuntaan, että tappajasusi voi sittenkin olla lähtöisin Millan laumasta.
"Jos laumalle on tapahtunut jotakin, niin silloin pennut ovat hajallaan ja on olemassa se vaara, että ne käyttäytyvät juuri näin ja tulevat pihoille, koska ne eivät vielä pysty saalistamaan luonnossa. Tällainen esimerkki meillä on muun muassa Kuhmosta", kertoo Ronkainen.
Yksinäinen susi voi liikkua varsin laajalla alueella. Sen sijaan laumaan kuuluva susi pysyy aika hyvin lauman reviirillä.
"Normaalisti pennut ovat vielä tähän aikaan laumassa, mutta jos ne ovat hajallaan, niin sitten ne ovat ihan pallo hukassa. Nyt on jännä nähdä, löytyykö pannoitettu susi. Jos Milla löytyy ja vielä uroskin löytyy, niin sitten kaikki on siltä osin kunnossa", tutkimusmestari Ronkainen sanoo.