Pohjois-Pohjanmaalla Merijärvellä lampaita raadelleelle sudelle ei ole myönnetty kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee kielteistä päätöstään muun muassa sillä, että susi on metsästyslainsäädännössä täysin rauhoitettu riistaeläin.
Suden rauhoituksesta voidaan poiketa tietyillä perusteilla. Ministeriö päätyi kuitenkin tällä kertaa siihen, että vielä ei ole edellytyksiä metsästyksen sallimiseksi Merijärven tapauksessa, kertoi ylitarkastaja Sauli Härkönen.
Susi raateli runsas viikko sitten hengiltä kahdeksan lammasta Merijärven Vitoperällä sijaitsevasta lampolasta.
Härkönen myötää että tapaus on läntisessä Suomessa harvinainen, muttei valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Itä- Suomessa niitä on sattunut aiemminkin.
Susikanta saisi levittäytyä myös läntiseen Suomeen
Ministeriön tavoitteena susikannan kehittämisessä on, että susi levittäytyisi myös läntiseen Suomeen ja että kanta kasvaisi.
"Nythän ensimmäisiä etappeja on Merijärven ja Raahen suunnalla", Härkönen totesi.
Suomessa on tällä haavaa 130-140 sutta. Raahen seudulla liikkuu radiolähetinseurannassa oleva susilauma ja tämä yksinäinen, lampaat raadellut susi.
Laumassa liikkuu puolenkymmentä sutta. Ensimmäisten arvioiden mukaan myös lampolassa olisi vieraillut useampi susi.
Tänä talvena on paljon lunta. Se on yksinäisen suden kannalta hankalaa. Ruoka hankitaan sieltä, mistä se helpoiten saadaan. Tällä kertaa paikka sattui olemaan Vitoperän lampola.
Susilauma asettautuu usein omalle reviirilleen
Ministeriön kanta Merijärven suden kaatoon ei ole ehdoton.
"Jos tilanne muuttuu jollakin tavalla olennaisesti, niin huomenna ratkaisu voi olla jo täysin toisenlainen", Härkönen arvioi.
Yksinäiselle sudelle on Härkösen mukaan tyypillistä, että se liikkuu varsin laajasti ja etsii omaa aluettaan. Laumassa susi asettautuu helposti reviirilleen.
Suden aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista. Kaatolupaa Merijärven sudelle haki paikallinen metsästysseura.