Merijärven kunnan Kirkonkylän uusjakotoimituksen loppukokous päätti 17-vuotisen Merijärven uusjaon tiistaina. Toimitus on toimitusinsinööri Hannu Ojan mukaan edennyt kokonaisuudessaan sopuisasti. Eniten keskustelua on käyty jakosuunnitelmasta, jonka mukaan tulojen palstat muuttuivat. Jako-osakkaat ovat suhtautuneet myönteisesti heidän kylänsä kehittämiseen.
Hannu Ojan mukaan viljelyolot ovat parantuneet, kun palstalukumäärä on vähentynyt ja on tehty perusparannuksia. "Lisäksi kiinteistöjen omistussuhteet ovat selkiytyneet. Perusparannuksista erityisesti metsäautotieverkoston rakentaminen on saanut paljon kiitosta", Oja toteaa.
Asioiden käsittelyn helpottamiseksi Merijärven kunnan uusjako jaettiin kolmeksi eri toimitukseksi: Pyhänkosken, Kirkonkylän ja Ylipään uusjaoiksi. Pyhänkosken uusjako lopetettiin kaksi vuotta sitten ja Ylipään viime kuussa.
Kirkonkylän uusjako on laajuudeltaan noin 11 000 hehtaaria. Viljelymaata siitä on 1 500 ja metsämaata 7 700 hehtaaria. Loppu on kitu- ja joutomaata, erityismaata ja vesialuetta. Jako-osakkaita on noin 415 ja jaossa muodostettuja kiinteistöjä 560.
Salaojituksesta suurin kustannuserä
Ennen uusjakoa tehdyn selvityksen mukaan yli kahden peltohehtaarin suuruisella maatilalla oli peltokappaleita viljelmää kohden kahdeksan kappaletta ja peltokappaleen keskikoko oli 1,2 hehtaaria. Metsäpalstan keskikoko oli kymmenen hehtaaria.
Lopullisesta jakosuunnitelmasta tehdyn otoksen mukaan peltokappaleiden määrä viljelmää kohden on pudonnut 4,5 kappaleeseen. Peltokappaleen keskikoko on noussut 2,7 hehtaariin ja metsäpalstan keskikoko 19 hehtaariin.
Suurin perusparannuskustannus on syntynyt salaojituksesta, liki 1,5 miljoonaa euroa. Salaojitusta on tehty yhteensä 880 hehtaarilla.
Valtio on rahoittanut perusparannushankkeita niiden toteutusvaiheessa yhteensä noin 3,8 miljoonalla eurolla. Tästä jää valtion lopulliseksi menoksi noin 2,3 miljoonaa euroa. Asianosaiset maksavat valtiolle takaisin pitkäaikaisena lainana yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.