Me­ri­jär­vel­lä asuva Tu­li­ma­ja on työ­he­vos­ten kär­ki­kas­tia – "Tuik­ku" pal­kit­tiin Poh­jois-Suo­men par­haa­na

Työhevoset asetettiin paremmuusjärjestykseen Valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa. Pohjois-Suomen paras työhevonen, Tulimaja, asuu Merijärvellä.

Valtakunnallisen Työmestaruuskilpailun lautakunta palkitsi Tulimajan Vuoden Nousija -tittelillä ja työohjaksilla. Työhevoskilpailu oli Tulimajalle toinen ja omistajalle kolmas. – Nykyajan työhevosta pitää pystyä ajamaan kaupungissa ja sen on maltettava odottaa kirkon edessä, että hääpari pääsee kyytiin, Markku Jauhiainen kuvailee. Tulimaja työskentelee kyyditysten lisäksi esimerkiksi heinäpellolla.
Valtakunnallisen Työmestaruuskilpailun lautakunta palkitsi Tulimajan Vuoden Nousija -tittelillä ja työohjaksilla. Työhevoskilpailu oli Tulimajalle toinen ja omistajalle kolmas.
Valtakunnallisen Työmestaruuskilpailun lautakunta palkitsi Tulimajan Vuoden Nousija -tittelillä ja työohjaksilla. Työhevoskilpailu oli Tulimajalle toinen ja omistajalle kolmas.
Kuva: ANU SANDVIK

Työhevoset asetettiin paremmuusjärjestykseen Valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa. Pohjois-Suomen paras työhevonen, Tulimaja, asuu Merijärvellä.

– Tulimaja on laumansa johtajatar. Tamma on palveluhaluinen, mutta siinä on myös tulisuutta ja sit­keyt­tä, kuvailee Pohjanmaan Vossikka -työhevostilan yrittäjä Markku Jauhiainen 10-vuotiasta suomenhevostaan. Mainittu sitkeys näkyi Valtakunnallisessa Työmestaruuskilpailussa Nivalassa heinäkuun puolivälissä.

Valtakunnallinen Työmestaruuskilpailu kokoaa maan parhaat suomenhevoset kilpailemaan työmestaruuden SM-tittelistä. Jauhiainen sijoittui kasvattinsa Tulimajan eli ”Tuikun” kanssa kärkikahinoihin. Merijärvinen ohjasti tammansa kokonaiskisan neljänneksi ja samalla Pohjois-Suomen parhaaksi. Lisäksi heidät palkittiin kisan parhaana nousijana.

Erityisen vaikutuksen pohjois-pohjanmaalainen hevosvoima teki vetokisassa, jossa hevosen tulos oli yhdeksän osallistujan joukossa kolmanneksi paras. Samaisessa osakokeessa heille myönnettiin tyylipisteitä toiseksi eniten.

Tulimajan arki koostuu työhevosten askareista, joten työmestaruuskilpailuun ei harjoiteltu erityisesti, vaan treeni tuli muun työarjen sivutuotteena. Tänä talvena yhteiset savotat jäivät välistä, mutta huhtikuusta asti tamma harjaantui raskaampaan vetokuormaan vetämällä Peko-merkkistä niittokonetta.

Työarjessa hevosen vetokyvyn huippumaksimi ei tule ilmi, vaan tämä selviää omistajallekin vasta vetokilpailuissa. Tällä kertaa Tulimaja teki oman ennätyksensä.

– Tämä on suurin porrasmäärä, jonka Tuikku on vetänyt. Määrä on yli tuplat työkantakirjauksen aikana saatuun vetoon, Jauhiainen taustoittaa.

– Nykyajan työhevosta pitää pystyä ajamaan kaupungissa ja sen on maltettava odottaa kirkon edessä, että hääpari pääsee kyytiin, Markku Jauhiainen kuvailee. Tulimaja työskentelee kyyditysten lisäksi esimerkiksi heinäpellolla.
– Nykyajan työhevosta pitää pystyä ajamaan kaupungissa ja sen on maltettava odottaa kirkon edessä, että hääpari pääsee kyytiin, Markku Jauhiainen kuvailee. Tulimaja työskentelee kyyditysten lisäksi esimerkiksi heinäpellolla.
Kuva: ANU SANDVIK

Tulimajan vetokyvyn parantuminen ei jäänyt kilpailun lautakunnaltakaan huomaamatta, vaan tamma palkittiin Paras ensikertalainen tai Paras Nousija -tittelillä. Pääasiassa kunniamaininta jaetaan parhaalle ensikertalaiselle, mutta Tulimajan vetoteho parani edellisestä vetokerrasta niin merkittävästi, että lautakunta myönsi palkinnon Tulimajalle. Tittelin lisäksi palkinnoksi ojennettiin työohjaat.

– Tulimajahan hölkkäsi kisassa ensimmäiset portaat, Jauhiainen kuvailee kisasuoritusta naurahtaen.

Voiman lisäksi Tulimajan vetotyylille sataa kehuja.

– Kuorman liikkeelle saaminen on olennainen kohta, sillä hevosen tulee saada kuorma liikkeelle nykäisyllä. Tuikun tyyli on hyvä, Jauhiainen kehaisee eikä suotta. Kisan lautakunta myönsi heille toiseksi parhaat tyylipisteet ja myös sosiaalisessa mediassa ihastellaan hevosen tasaista tyyliä kuorman irrotukseen, samoin kuin vetotehoa ja nopeutta reen kanssa.

Merijärviset saatetaan nähdä jatkossakin samaisessa kilpailussa. Jauhiainen ei silti pidä osallistumista ykkösprioriteettina, vaikka samankaltaisella tuloksella heidät voisi jatkossakin nähdä kärkikahinoissa.

– Joudun punnitsemaan osallistumista, sillä esimerkiksi tänä vuonna se tarkoitti sitä, että meillä jäivät Raahen Meripäivät väliin. Arvostan sitä, että voin tarjota lapsille ja nuorille ensikokemuksen työhevosista, hän pohtii.

Tänä vuonna kilpailuun osallistumiseen motivoi mahdollisuus hevosen ja varusteiden testaamiseen. Paikalta poistuttiin tyytyväisinä molempiin.

– Työhevosten varusteasiat kiinnostavat minua. Esimerkiksi Saksasta saisi nykyaikaisia työhevosvarusteita ja -koneita, kun meillä käytetään historiikkikoneita. Kilpailussa pistin testiin samalla muutamia varusteasioita ja toimivat.

Valtakunnallinen työmestaruus-kilpailu

Vuosittainen kilpailu, jossa kilpaillaan työmestaruuden SM-tittelistä.

Kilpailuun voivat osallistua jalostusarvostelussa hyväksytyt suomenhevosoriit ja -tammat.

Järjestettiin tänä vuonna Nivalassa 13.7.2019.

Kolme osakoetta

1000 metrin juoksukoe

500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla

Vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Reen alkupaino on noin 500 kiloa. Matka koostuu 10 metrin portaista, ja aina kahden portaan jälkeen kuormaa lisätään 50 kilolla. Hevonen vetää rekeä maksimiinsa asti. Lisäksi vetokilpailussa myönnetään tyylipisteitä oikeanlaisesta vetotekniikasta.

Järjestäjät

Vuonna 2019 yhteistyössä Nivalan Hevosjalostusyhdistys ry, Nivalan Ratsastajat ry, Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry ja Suomen Hippos ry.

Palkintolautakunnassa toimivat Suomen Hippos ry:n ja kilpailun järjestäjän valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi esteetöntä ja asiantuntevaa henkilöä.

Palkitseminen

I-palkinto 2 500 euroa

Jos useampi hevonen saa saman yhteispistemäärä, palkintojärjestyksen ratkaisee vetokokeesta saatu tulos.

Tänä vuonna kokonaiskisan kolmen kärki oli Keski-Pohjanmaalta ja Päijät-Hämeestä.

Ilmoita asiavirheestä