Elokuvissa miljonäärien merivesiakvaariot ovat aina yksiön kokoisia hulppeita sateenkaarimaailmoja. Pienen koralliriuttamaiseman voi kuitenkin luoda kotiin paljon pienemmässäkin mittakaavassa.
Yksinkertaisimmillaan merimaailma syntyy kotiin nanoriutan muodossa. "Tällaiseen riittää 40 litran akvaariokin", vakuuttaa Linnanmäen Sea Lifen akvaristi Ville Seppänen.
Tällaisessa akvaariossa ei tosin voi pitää kaloja, vaan elävää kiveä. "Elävä kivi on varsinaisesta riutasta lohjenneita palasia. Niissä on valtavasti eliöitä, aerobisia ja anaerobisia bakteereja. Elävän kiven viehätys on siinä, että niihin voi vuosienkin jälkeen putkahtaa uusi korallinalku."
Sadan litran vetoiseen akvaarioon voi ottaa jo pari pientä kalaakin. Pienen akvaarion hoito on kuitenkin vaativampaa kuin ison.
"Mitä isompi akvaario on, sitä vähemmän vesiarvot heilahtelevat", Seppänen kertoo.
Merellisen ekosysteemin luominen pieneen akvaarioon on haastavampaa kuin makean veden akvaarioon. Luonnossa meressä tapahtuvat muutokset ovat hyvin hitaita, eivätkä merivedessä elävät eliöt pysty sopeutumaan muutoksiin nopeasti. Tarkkana pitää olla esimerkiksi lämpötilan, happamuusarvon ja veden suolapitoisuuden kanssa. Suolapitoisuus nousee, kun akvaariosta haihtuu vettä. Jo hyvin pienet heilahtelut voivat olla kohtalokkaita akvaarion asukkaille.
Aloittelijalle Seppänen suosittelee vähintään 200 litran kokoista riutta-akvaariota.
Suomessa merivesiakvaarioita, niiden asukkaita ja harrastukseen tarvittavaa laitteistoa myy Siniriutta-liike Vantaalla. Siniriutan Kim Söderberg vakuuttaa, ettei merivesivesiakvaarioharrastus ole niin vaativaa kuin yleisesti uskotaan. "Paljon kärsivällisyyttä se vaatii eikä sitä yhden viikonlopun aikana saa valmiiksi. Ei se kuitenkaan nykyään enää niin vaikeaa ole."
Esimerkiksi aloittelijan 200 litran meriakvaariopaketti maksaa tekniikasta ja muista herkuista riippuen noin 1 700-2 500 euroa.
Merivesiakvaarion tasapainosta pitävät huolta oikein valitut asukkaat ja laitteet.
"Akvaarioon tarvitaan esisuodatin, valkuaisainevaahdotin, kiertovesipumppu ja elävää kiveä. Valaisimena käytetään monimetallivalaisinta, joka myös lämmittää vettä. Lisäksi tarvitaan tukeva alusta ja kaapisto, jonne laitteet mahtuvat", Söderberg listaa.
Elävä kivi hajottaa akvaarioon kertyviä kuona-aineita. Akvaarion tilavuudesta vähintään 10 prosenttia tulisi olla elävää kiveä eli 200 litran kokoisessa akvaariossa sitä tarvitaan 20 kiloa.
Merivettä ei tarvitse hakea kanisterilla Välimereltä asti, vaan vesi valmistetaan sekoittamalla synteettistä suolaa ja kraanavettä 3,5 prosentin suolaliuokseksi.
"Alle kymmensenttiset parvikalat eivät tarvitse valtavaa reviiriä. Niitä voi parinsadan litran akvaarioon ottaa maksimissaan kaksikymmentä. Yhdellä tämän kokoisella kalalla tulisi olla elintilaa 10 litraa", Seppänen neuvoo.
Tässä tilanteessa akvaarion resurssit ovat kuitenkin maksimissaan ja vettä tulee vaihtaa sitä useammin, mitä enemmän asukkaita on.
Akvaarioon laitetaan ensimmäiseksi elävä kivi. Tätä seuraa 1-3 kuukautta kestävä sisäänajo. Sisäänajovaiheessa elävä kivi toimii kuona-aineiden hajottamisessa vielä puolitehoisesti ja veteen voi syntyä kaloille vahingollisia myrkyllisiä aineksia.
Ensimmäisiksi asukkaiksi kannattaa valita levää syöviä kaloja.
"Helpoimpia aloittelijalle sopivia kaloja ovat koralliahven, vuokkokala ja keltavälskäri", Kim Söderberg luettelee.
Suurin osa meriakvaariokaloista tulee Indonesiasta, Tyyneltä valtamereltä ja Punaiselta mereltä. Eri vesistöistä tulevia kaloja voi laittaa samaan akvaarioon, kun ne tulevat toimeen keskenään.
Kaloja hankkiessa tulee ottaa huomioon niiden koko täysi-ikäisenä. Jotkut kalat voivat elää jopa 15-vuotiaaksi hyvällä hoidolla. Akvaarion ylikansoittumista tarvitsee harvoin pelätä, sillä merivesikalat lisääntyvät nihkeästi akvaario-oloissa.