Tallinna Viron presidentti Arnold Rüütel kehuu vuolaasti edeltäjäänsä Lennart Mereä Kalevalle Tallinnassa antamassaan haastattelussa. Lennart Meri vaikutti vahvasti Viron kansallistunteeseen, maan itsenäistymiseen ja elämään itsenäistymisen jälkeen.
"Meri oli loistava myyntimies markkinoimaan maailmalla Viron omintakeista ja korkeatasoista kulttuurielämää. Hän uskoi, että pienellä ihmisellä on mahdollisuudet muovata historiaa, ja että pienillä kansoilla ja mailla nykymaailmassa on kannettavanaan oma, erillinen roolinsa. Presidentti Lennart Meri tähdensi, ettei Virossa kannata puhua pyrkimyksestä Eurooppaan. Olemmehan olleet osana sitä jo pitkän aikaa ja olemme edelleenkin. Itsevarmuudellaan ja kipinöinnillään hän herätti luottamusta sekä itseensä että koko Viroon", Rüütel hehkuttaa.
Ennen ryhtymistään politiikkaan Meri työskenteli muun muassa elokuvamiehenä, joka teoksissaan kuvasi Neuvostoliiton kansoja.
"Koska maallamme oli pääsy länsimaille puoli vuosisataa käytännöllisesti suljettu, maassamme oli suuri kiinnostus idässä sijaitseviin luonnon ja kulttuurin erityispiirteitä kohtaan. Lennart Meri tulikin alussa Virossa tunnetuksi omilla matkakertomuksillaan, joissa hän esitteli kyseisiä alueita koko kansalle."
"Eräänä Meren ilmaisutapana olivat dokumenttielokuvat suomalais-ugrilaisten pienten kansojen kulttuurista. Niissä esiintyi ajankohtaisena näkökulmana myös ympäristön suojelunäkökohdat."
Perestroika auttoi maata
Myös Arnold Rüütel on Viron itsenäistymisen suuria hahmoja.
Osa väestöstä oli varauksellinen Rüütelin valinnasta Meren jälkeen. Nyt kommunistitausta ehdokkaalla olisi ehdoton este onnistumiseen edessä olevissa presidentinvaaleissa, jotka pidetään syksyllä. Rüütelin jatkoaikeista ei tiedetä.
Moni kansalainen ei kyennyt arvioimaan, mikä neuvostoaikaisen poliitikon tai virkamiehen todellinen suhde kommunismiin oli. Nimellisesti kaikkien johtavien henkilöiden oli näet tunnustauduttava aatteen taakse.
Rüütel oli keskeisessä roolissa, kun maan päättävät elimet hyväksyivät marraskuun 16. vuonna 1988, että Viro palautti käytäntöön itsenäisyytensä. Termi tunnetaan Virossa jälleenitsenäistymisenä. 20.elokuuta 1991 päätettiin, että Viron omat lait ohittavat määräysvallassa Neuvostoliiton lait.
"Meidän kansamme pelastui, koska Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov oli käynnistänyt uuden poliittisen kulttuurin, jonka sai nimekseen perestroikan ja glasnostin. Ilman kyseistä prosessia olisi mahdollisuutemme mennyt ohi. Viron kansa käyttäytyi vastuullisesti, koska koko ajan oli pelko aseellisesta Neuvostoliiton väliintulosta. Esimerkit Unkarissa, Puolassa ja Tshekissä vakuuttivat, että Neuvostoliitto ottaa kaikissa tilanteissa voimakeinot käyttöönsä."
"Neuvostoliiton lyhyt sisäpoliittisesti sekava vaihe oli meidän hetkemme, jonka hyödynsimme. Onneksi kaikki sujui ilman veren vuodatusta."
Tallinnassa suuri muutos
Nykyinen Viro on eteenpäin rynnistävä markkinatalousmaa.
Katukuva Tallinnassa on kokenut uskomattoman suuren muutoksen. Viron kävijä haukkoo henkeään, jos muutamakin vuosi on ehtinyt jäädä väliin. Kymmenessä vuodessa maan autokanta on kokenut perinpohjaisen uudistumisen. Loistoautot kiidättävät tärkeitä johtajia ja kauniita naisia hurjaa vauhtia katuja pitkin, joiden teräväreunaisia kuoppia vain taitavimmat onnistuvat väistelemään.
Vanhat, huomattavalta osin Suomesta tuodut linja-autot ovat vaihtuneet upeisiin kaksikerroksisiin turistibusseihin. Rähjäiset, jopa tulipalossa vaurioituneet talot Tallinnan sataman liepeillä ovat muuttuneet liikekeskuksiksi, joissa suomalaisturistit muun maalaisten matkailijoiden kanassa tuhlaavat Viron euronsa suomalaista hintatasoa oleviin tuotteisiin.
On pakko kysyä, millä virolaiset tulevat toimeen? Hinnat ovat pilvissä elintasoon nähden ja palkkataso monin paikoin huomattavasti alle puolet Suomen vastaavasta. Mutta bisnes pyörii hyvin. Siitä kertovat pilviä tavoittelevat lasiseinäiset pankkipalatsit, joiden viimeaikaisena erikoisuutena turisti hämmästelee vinoja seiniä, jotka edustavat arkkitehtonisesti uusinta linjaa.
Onneksi seinät eivät viistoudu taaksepäin, vaan "kaatuvat" etusuuntaan, aivan kuten Viron nopeasti kehittynyt talouskin.
Paiden kaupungissa asuva pastori harmittelee, että asuntojen hinnat ovat lähes kymmenkertaistuneet samaisen vuosimäärän aikana.
Väestökehitys huolettaa
Presidentti Rüütel jakaa tavallisen kansalaisen huolet.
"Viisi vuotta sitten asuessani virkaani lokakuussa 2001 mainitsin, että haluan asettaa itselleni ja kansalleni kolme tärkeätä prioriteettia; tappiollinen väestökehitys, tasaveroiset koulutus- ja työllisyys mahdollisuudet kaikille yhteiskuntaluokille. Niiden osalta emme kykene puhumaan Viron menestystarinasta. Sen sijaan voimme selvästi havaita muutosta parempaan päin."
Viron arkkipiispa Andres Poder on yhtä lailla huolissaan väestön nurinkurisesta kehityksestä. Yksi lapsi perhettä kohden ei lupaa hyvää. On havaittu, että niissä perheissä, joissa kristinusko on saanut kommunismin väistyttyä jalansijaa, myös perheiden lapsimäärät ovat kasvaneet. Uskon tuoma tulevaisuuden toivo luo paremmat henkiset valmiudet haasteiden vastaanottamiseksi.
"On ollut monia mielenkiintoisia hetkiä elämässäni. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli syyskuussa 1991. Silloin YK:n päämajan edessä nostettiin itsenäisen Viron symboli, Viron lippu. Syvän henkisen latauksen antoivat myös päivät, jolloin Viro hyväksyttiin Euroopan Unioniin ja Naton jäseneksi. Tulevaisuudessa odotan hetkeä, jolloin voisimme juhlia uutta vuotta iloiten kansamme positiivisen syntyvyyslukeman suhteen", toivoo Rüütel.