Meri ja joki säi­ly­vät osana Oulua

Oulujoen suistoon valmistuu yleissuunnitelma joskus keväällä 2003. Suunnitelmaa tekevä arkkitehti Anna-Maria Kantola on osa-aikaeläkkeellä, joten ihan tarkkaan hän ei osaa sanoa, milloin suunnitelma valmistuu.

Oulujoen suisto tarjoaa runsaasti haastavia mahdollisuuksia tulevaisuuteen.
Oulujoen suisto tarjoaa runsaasti haastavia mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Oulu

Oulujoen suistoon valmistuu yleissuunnitelma joskus keväällä 2003. Suunnitelmaa tekevä arkkitehti Anna-MariaKantola on osa-aikaeläkkeellä, joten ihan tarkkaan hän ei osaa sanoa, milloin suunnitelma valmistuu.

Kantola vei tiistaina teknisen lautakunnan tiedoksi ja keskusteluun muutamia ideoita, joita hänelle on työskentelyn yhteydessä syntynyt jokisuiston tulevasta käytöstä. Lautakunta ottanee suunnitelmat käsittelyynsä keväällä.

"Ihan mielikuvituksen virittämiseksi panin materiaaliin mukaan suiston ilmakuvan. Sen kummempia karttoja ei ole vielä olemassa. Oulujoen suistossa on paljon kysymysmerkkejä ja mahdollisuuksia. Lähinnä olen tässä vaiheessa listannut, mitä suistossa on hyvä pitää mielessä", Kantola sanoo.

Suistosuunnittelussa näkökulma on kaukana tulevaisuudessa. Oulujoen suistossa maa kohoaa joka vuosi. Joskus 50:n tai sadan vuoden kuluttua Oulun edusta on aivan erilainen, jos mitään ei tehdä ihmisten toimesta. Tietenkin maailman merissä voi ainakin teoriassa tapahtua jotakin, joka on enemmän kuin maannousu.

Kantola arvelee, että Oulujoen suiston yleissuunnitelma menee vähintäänkin kaupunginhallituksen käsittelyyn, mutta mahdollisesti kaupunginvaltuustoon saakka linjausta varten, vaikka suunnitelmalla ei ole mitään lainsäädännöllistä sitovuutta. Yksityiskohtaisemmat asemakaavat ovat niitä suunnitelmien osia, joista järjestetään aikanaan kaupungin rakentumisen myötä kuulemiset ja muut. Vuoteen 2020 tähtäävä yleiskaavakin on tarkempi suunnitelma. Kantolan suistomietteisiin se vaikuttaa ainakin sen verran, että Vihreäsaari ja Hevossaari ovat alueita, joiden tuleva käyttö tarkastellaan lähivuosina erikseen.



Vesitila ratkaisee
suiston näkymät


Anna-Maria Kantolan mielestä Oulujoen suistossa on oleellista, kuinka syvinä veneväylät ja vesipeilit pidetään. "Mikä on kaupungin vesitila?" Vesipeilit sekä Oulun luonne meri- ja veneilykaupunkina on valittu suistotyöskentelyn suunnitelamalliseksi lähtökohdaksi.

Vesistön osalta suurimmat muutokset ovat tapahtumassa Rommakonselällä ja Hartaanselällä. Rannoilla käyttötarkoituksen muutokset tulevat mietittäväksi kaupunginvarikon ja Merijalin kohdalla. Kuusisaari keskellä kaupunkia pitäisi saada käyttöön ja Raattikin on tulossa remonttiin. Torin seudulla Vänmanninsaaressa alkaa tapahtua, kun kaupunginteatterin laajennus saa pikapuolin poikkeamisluvan. Torinranta kokonaisuutena lasketaan keskustan suunnitelmiin.

Oulujoen suistossa on otettava huomioon Natura-alueet, jotka osuvat Mustansaaren, Hietasaaren, Vihreäsaaren ja Kuusisaaren edustalle. Naturalla on vaikutusta Hietasaaren itärannan saarten käyttöön ja Johteensalmen kunnostukseen sekä Johanssonin rannan veneilykeskukseen.

Anna-Maria Kantola sanoo, ettei Oulujoen suiston suunnittelu sulje pois ajatusta kansallisesta kaupunkipuistosta, vaikka kaupunki ei hakisikaan kyseistä statusta suistoalueelleen.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä