Perämerestä saattaa paljastua vuosittain jopa 12 neliökilometriä lisää maata. Jos maankohoama muutettaisiin suuriksi omakotitonteiksi, Pohjois-Pohjanmaa kasvaisi tontin verran joka tunti. "Täällä Limingassa maan valmistamista ei olekaan lopetettu. Siksi se on halvempaa", vitsailee Limingan kunnanarkkitehti Pentti Kela.
Hän on myös maankohoamisen asiantuntija, eikä varauksetta usko aivan niin nopeaan pinta-alan kasvuun koko maakunnassa.
Merestä nousevan maan pinta-alaa ei olekaan tarkasti laskettu. Oulun yliopistossa opetetaan rantaviivan siirtyvän keskimäärin jopa 20 metriä vuodessa Perämerellä. Tätä pitävät mahdollisena maantieteen laitoksella sekä yliassistentti Leo Koutaniemi että professori Jarmo Rusanen.
Pohjois-Pohjanmaan liiton paikkatietopäällikkö Rauno Malinen uskoo myös 20 metrin siirtymään.
Tällä perusteella Pohjois-Pohjanmaan pinta-ala kasvaisi vuodessa 12 neliökilometriä, jos saaria ei oteta huomioon.
"Oho, kuulostaa paljolta", hätkähtää Malinenkin laskelman kuultuaan.
Hän tarkistaakin pian, että osa tutkijoista uskoo hieman hillitympään pinta-alan kasvuun. He pitävät merenrantaa sen verran jyrkempänä, että rantaviiva pakenisi keskimäärin vain 5-7 metriä joka vuosi.
Eniten maata paljastuu loivalla rannalla eli Oulunsalosta Siikajoelle saakka. Oulunsalossa pinta-ala kasvaa rohkeimman mallin mukaan 116 hehtaaria ja Limingassa 44 hehtaaria joka vuosi.
Merestä kohoavan pinta-alan laskua vaikeuttaa ristiriitainen tieto rantaviivan pituudesta. Eri kartat kertovat maakunnan merenrannan pituudeksi 482 kilometristä 691 kilometriin.
Pitkä aika ennen asutusta
Vaikka meri lahjoittaisikin maata tontin verran joka tunti, rakentajien ei ole syytä heti innostua. "Kestää parisataa vuotta, ennen kuin maa on rakentamiskelpoista", Pentti Kela arvelee.
Tämä johtuu siitä, että merenpinta voi esimerkiksi syksyllä nousta rutkasti. Tontille pitäisi rakentaa aikaisintaan, kun se on kohonnut puolitoista metriä merenpinnasta.
Esimerkiksi viljelyyn rannat voisi ottaa huomattavasti aikaisemmin. Liminganlahdella tämäkin on jo mahdotonta, sillä merestä kohoava maa kuuluu Naturaan.
Kohonnut maa kuuluu aina jako- tai lohkokuntien omistukseen. Joillakin ranta-alueilla osakkaat voivat lunastaa itselleen merestä kohonnutta maata. Muun muassa suojelualueilla rannat voi lunastaa valtio.
Vaikka merestä kohonneen maan pinta-alaa ei ole koskaan laskettu tarkasti, sen arvo on aina tiedetty. Jo 1800-luvulla sanottiin Itämeren lahjoittavan ruhtinaskunnan tyttärelleen Suomelle. On myös puhuttu, että merestä paljastuu maata Ahvenanmaan pääsaaren verran vuosittain.
Kohonnut maa kaavoitukseen
Ympäristöministeriössä maankohoaminen on nyt huomioitu. Uusissa alueidenkäyttötavoitteissaan ministeriö edellyttää, että merestä kohonnut maa huomioitaisiin maakuntakaavoituksessa.
Oulun yliopisto alkaakin tutkia tämän niin sanotun vesijättömaan kasvillisuutta ja metsiköitymistä.
Professori Jarmo Rusasen mukaan projektissa saatetaan nyt selvitellä myös merestä kohoavan maan pinta-alaa.