KALAJOKI
Kalajoen maankuulujen Hiekkasärkkien tuntumassa on yksi Suomen hienoimmista luonnonsuojelualueista, vaikka sitä ei yhtä laajasti tunnetakaan. Rahjan saaristossa yhdistyvät neitseellinen saaristoluonto sekä ihmisen perinteinen saaristoelämä. Molemmat ovat suojelemisen arvoisia.
Tutkijoita Rahjan saaristossa kiinnostaa eniten juuri neitseellisyys: saaristo on syntynyt maankohoamisen ansiosta, ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti. Tutkija pääsee saaristossa maanpäällisen elämän alkulähteille.
"Täällä ovat näkyvissä kaikki merestä nousevan maan kehitysvaiheet. Se on tutkimuksellisesti erittäin kiinnostavaa", sanoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen biologi Eero Laukkanen, jota Rahjan saariston suojelun vaiheet ovat työllistäneet jo vuosikymmeniä.
Yksi tärkeimmistä saariston kaikkiaan 18 Natura-luontotyypistä on maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheen luonnontilaiset metsät. Kansanomaisesti niitä voi kutsua vaikkapa alkuperäismetsiksi, sillä ne ovat syntyneet merestä nousseeseen maahan ja kehittyneet luonnon ehdoilla.
Tämä luontotyyppi kattaa Rahjan saaristossa koko metsän kehityssarjan alkaen kivikkojen paju- tai tyrnipensaista päättyen meren suoran vaikutuksen ulkopuolella oleviin kangasmetsiin, joissa voi myöhemmissä vaiheissa esiintyä vanhan metsän piirteitä.
Saarista löytyy myös muita arvokkaita metsäluontokohteita kuten luonnonmetsiä, lehtoja, puustoisia soita ja metsäluhtia. Talousmetsinä hoidettuja ja siksi yksipuolistuneita metsiä on saaristossa hoidettu muun muassa polttamalla.
"Poltoissa on jäljitelty saaristolle tyypillisiä myrskytuhoja ja metsäpaloja, jotka nekin ovat täällä olleet tavallisia", Eero Laukkanen mainitsee.
Lampaat palauttavat monimuotoisen lajiston
Ihminen erilaisine luontoa hyödyntävine toimintoineen on kuulunut Rahjan saaristoon jo niin pitkään, että myös kulttuurimaisemalla on omat suojelulliset arvonsa. Saaristoa on pidetty laidunalueena lampaille, naudoille ja hevosille.
Laiduntamisen loppuminen on aiheuttanut sen, että avarat ja karut ranta-alueet ovat alkaneet pensoittua.
Rahjan saariston Life-hankkeen yksi tärkeistä osista on laiduntamisen palauttaminen saaristoon. Ympäristökeskus on tehnyt sopimuksia muutamien lampaankasvattajien kanssa, ja nyt lampaat hoitavat taas perinteisten laidunsaarten rantoja.
Natura-luontotyypeiksi luettavia perinnebiotooppeja saaristossa ovat kuivat nummet, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, hakamaat ja kaskilaitumet. Niitä kaikkia on erilaisin hoitotoimin palautettu alkuperäisen tilaansa.
"Lammas on paras ympäristönhoitajia. Se avaa maisemaa syömällä myös pensaita, mitä esimerkiksi nauta ei yhtä tehokkaasti tee", Laukkanen mainitsee.
Lampaankasvattajien kanssa on tehty pitkät viisivuotiset sopimukset luonnonhoitotöistä. Kasvattajat saavat EU:n erityisympäristötukea.
"Lampaat on kuljetettu tänne armeijalta hankitulla maihinnousuveneellä. Lampaiden omistajat huolehtivat normaaliin tapaan lampaiden hyvinvoinnista saarissa", Eero Laukkanen kertoo.
Nummien, hakamaiden ja niittyjen raivaus ja laiduntaminen on paitsi perinnemaiseman hoitoa, myös linnuston elinolosuhteiden parantamista.
"Avoin maisema parantaa lintulajien pesintämahdollisuuksia. Monet lajit pesivät avoimilla alueilla siksi, että niiden hälytysjärjestelmä vaatii sitä", biologi Harri Hongell kertoo. Hän työskentelee Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa, joka on Rahjan natura-hankkeessa mukana yhtenä osapuolena.
Ainutlaatuiset
fladat ja kluuvit
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ovat myös saariston fladat ja kluuvit, jotka ovat maankohoamisen seurauksena syntyneitä murtovesialtaita. Flada tarkoittaa saareen syntynyttä laguunimaista vesiallasta, joka vielä on jatkuvassa yhteydessä meriveteen. Kluuvi puolestaan on vesiallas, johon merivesi pääsee enää korkeimman veden aikaan. Ajan myötä fladat ja kluuvit muuttuvat kosteikoiksi ja lopulta soiksi.
Merestä osittain erkaantuneet laguunit ovat erittäin tärkeitä linnuston ja kalaston elinympäristöjä. Niitä sanotaankin kalojen lastenkodeiksi.
Rahjan saariston harvinaisen monipuoliseen luontotyyppien kirjoon kuuluvat vielä muun muassa jokisuistot, laajat matalat lahdet, kivikkorannat, ulkosaariston saaret ja luodot, merenrantaniityt, humuspitoiset lammet ja järvet, pikkujoet ja purot, kosteat suurruohoniityt, vaihettumissuot ja rantasuot.
"Näin monipuolisia suojeltuja alueita ei ole monta koko Suomessa. Vaikka Rahjan saaristo on suhteellisen pieni suojelualue, täältä löytyvät kaikki tärkeimmät saaristoluonnon elementit rantavyöhykkeestä aina ulkosaaristoon saakka", Eero Laukkanen toteaa.
Perämeren pohjoisin merikotkan pesimäalue
Oman lukunsa saaristossa on linnusto. Varsinkin muuton aikaan saaristo on tärkeä levähdyspaikka. Myös pesiviä lajeja on runsaasti.
"Täältä löytyy lajistoa merikotkasta pikkutikkaan. Täällä on Perämeren pohjoisin merikotkan pesimäpaikka", linnustoon erikoistunut Harri Hongell mainitsee. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Rahjan saaristossa tavataan myös lapasotka, selkälokki, naurulokki, käenpiika ja tiltaltti. Saaristossa elää myös liito-orava.
Erittäin uhanalaisia kasvilajejakin Rahjan saaristosta löytyy. Maailman eteläisin ruijanesikon esiintymispaikka on juuri Rahjassa. Myös nelilehtivesikuusi ja suolayrtti ovat erittäin uhanalaisia.
