"Merenkulkija on merimieskirkossa se kaikkein tärkein - että hän tulee autetuksi", kiteyttää johtava satamakuraattori Rea Skog Raahen merimieskirkon toimintafilosofiaa.
Vaikka kohta kymmenen vuotta toiminut merimieskirkko tarjoaa monenlaisia palveluja laidasta laitaan, sen keskeisin tehtävä on tarjota merenkulkijoille mahdollisuus rauhoittua ja hiljentyä arjen askareista.
"Merimieskirkko antaa merenkulkijoille hetken rauhan, pakko ei ole sanoa sanaakaan. Vieraskirjaan ilmestyy hyvin usein teksti, jossa todetaan, että kiitos, että olette olemassa."
Hyvältä työntekijällä, olipa hän palkattu tai vapaaehtoinen, täytyy Skogin mielestä olla palo tehdä työtä merenkulkijoiden kanssa. Kielitaitokaan ei ole pahaksi.
Vaikka englanti on virallinen merenkulkukieli, käytäntö on osoittanut huonon englannin olevan yhden maailman yleisimmistä kielistä. "Tärkeintä on saada jollakin tavalla selvitettyä, mitä merenkulkija haluaa."
Kaikki tervetulleita uskontoon katsomatta
Johtava satamakuraattori Skog on matkan varrella ehtinyt nähdä monenlaista ihmistä ja tapausta. Erityisesti nuorilla merenkulkijoilla, jotka ovat ensimmäisellä pestillään laivassa, on hyvin usein hirveä ikävä.
"Kun laivoissa on hyvin usein miehistöä monista eri kansallisuuksista, yksistään jo se voi aiheuttaa ongelmia. Pakko on kuitenkin olla mukana, kun on ottanut laivalle kymmenen kuukauden pestin", Skog sanoo.
"Myrskyävällä merellä ei laivoilla ole helppo olla ja työskennellä. Silloin tarvitaan rauhaa", vahvistaa Raahen merimieskirkon "isä" Paavo Pato.
Nimestään huolimatta merimieskirkossa ei julisteta Jumalan sanaa. Sielunhoitokeskusteluun on toki mahdollisuus, mutta vain jos merenkulkija niin haluaa. Kaikki merenkulkijat ovat tervetulleita uskonnosta ja elämänkatsomuksesta riippumatta.
"Merimieskirkossa käy niin monen uskontokunnan edustajaa, että julistamisesta voisi tulla ongelmia."
Merimieskirkossa toimii pieni kioskityyppinen myymälä ja tarvittaessa vapaaehtoiset käyvät kaupungista hakemassa merenkulkijoiden tai laivojen tarvitsemia täydennyksiä ja tarvikkeita.
"Laivoille on toimitettu kaikenlaista jääkaapeista ja ruohonleikkureista lähtien. Viemme myös merenkulkijoiden rahoja pankkiin, kun he haluavat kotiinsa palkastansa osan ainakin lähettää."
Yksi tärkeä palvelu on mahdollisuus soittaa puhelinkopeista kotiin perheille ja läheisille. Merimieskirkossa on myös langaton verkko, jossa voi käyttää omaa kannettavaa tietokoneetta. "Mekin saamme joskus lähettää samalla terveisiä kaukomaille."
Merimieskirkon väki huolehtii muiden töidensä ohella myös satama-alueen siisteydestä. Joka kesä hieman ennen juhannusta kerätään meren tuomia roinia talkoilla.
Nyt Pato ja toinen vapaaehtoinen Eero Pekkala ovat kunnostaneet oululaiselta taloyhtiöltä lahjoituksena saatuja 46 polkupyörää.
"Meillä on nyt 25 ajokuntoista pyörää. Markkinoille niitä laivoihin, mutta myymme niitä myös muillekin halukkaille", Pato kertoo.
"Lainaamme pyöriä tarvittaessa myös merenkulkijoille", Skog jatkaa.
Keväällä Raahen merimieskirkko juhlistaa kymmenettä toimintavuottansa, samalla uudet toimitilat vihitään käyttöön.