Toisin kuin aiemmin pelättiin, Suomen ei tarvitse tulevalla EU-puheenjohtajakaudellaan ratkaista unionin seitsenvuotiskauden budjettia, ja perustuslain pelastamistakin työnnetään jo Suomen jälkeen puheenjohtajaksi tulevan Saksan urakaksi. Näyttää siltä, että Suomelle jää pienempien poliittisten kysymysten rinnalla mahdollisuus tehdä samaa kuin entinen puhemies: keskittyä hurmaamiseen.
Niinpä samalla kun Suomi pääsee esittelemään 24 muulle jäsenmaalle erinomaiseksi havaittua innovaatiojärjestelmää ja ylistettyä koululaitosta, tuhansille tänne saapuville kokousvieraille ja lehtimiehille voidaan luoda kuvaa Suomesta herkullisen ruoan maana. Siinä Suomen mielikuva maailmalla on nyt lommoinen: Euroopan johtajista suomalaisen ruoan maukkauden ja laadun ovat tunnetusti kyseenalaistaneet niin Ranskan presidentti Jacques Chirac kuin Italian pääministerin pallilta vastikään pudonnut Silvio Berlusconikin.
Suomessa tämä haaste ja mahdollisuus on otettu vakavasti, koskapa kokousvieraille aterioita suunnittelevien avuksi julkaistiin keskiviikkona oikein erillinen opas. Sen perusidea, aterioiden ja ainesten luonnonläheisyys, on hyvä lähtökohta. Viisaana voi pitää sitäkin neuvoa, että erikoisimpia suomalaisherkkuja ei aterioiden pääantimena kannata tarjota. Harva suomalainenkaan ilahtuu ulkomailla, jos pöytään kannetaan vain maiden ateriakulttuurin eksoottisimpia tuotteita. Niin herkullisia kuin monet paikalliset ja alueelliset herkkumme rössystä ruispepuun ovatkin, ensikertalaisella ne saattavat aiheuttaa vain ankaraa torjunta.
Ruokakulttuurissakin pätee se, että mikä tuo mainetta, ei välttämättä tuo kunniaa - eikä ehkä vie edes nälkää.