"Huomasin ratkaisevani tiettyjä asioita muita nopeammin, joten päätin mennä älykkyystestiin. Se meni hyvin ja pääsin lopulta Mensan jäseneksi. Se oli helpotus, koska tiesin etten ole tyhmä", raahelainen Gabriele Vierimaa kertoo.
Vierimaa on yksi noin 2?500 suomalaisesta Mensan jäsenestä. Tavallista älykkäämpien ihmisten muodostamaan Mensaan voi liittyä henkilö, joka saavuttaa jossakin yleisesti hyväksytyssä älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä.
Valtaväestön keskimääräinen älykkyysosamäärä on sata. Suomen Mensan jäseneksi haluavan on saavutettava älykkyysosamääräksi vähintään 131.
Mensan testeihin osallistuu vuosittain 500--700 henkilöä. Menetelmänä käytetään kuviopäättelyä. Osa jäseneksi asti etenevistä ei halua paljastua mensalaisiksi.
"Kaikki eivät kertoisi lottovoitosta sukulaisilleen. Osa ei halua julistaa raskauden alkuvaiheessa tulevasta perheenlisäyksestä, eivätkä kaikki halua kertoa mensalaisuudestaan", Suomen Mensan puheenjohtaja Kaj Lindholm vertailee.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on noin 200 Mensan jäsentä. Vierimaa on konetekniikan diplomi-insinööri, mutta tapaamisissa juttuseuraa löytyy monilta eri aloilta. "Puheenaiheet vaihtelevat, mutta koskaan en ole vielä kuullut mensalaisen sanovan, että en minä tiedä."
Lue aiheesta lisää sunnuntain Kalevasta.