Keittiöpäällikkö Kari Heinosen mielestä täyteen tankattuna viisi miljoonaa kiloa painava teräsjytikkä on sukupuoleltaan ehdottomasti herra. Painaakin yhtä paljon kuin 1 000 norsua tai 58 823 teuraspainoltaan 85-kiloista sikaa.
Hovimestari Tanja Määttä vakuuttaa, että rouva tietysti. Laiturissa muhkeita kupeitaan aallokon tahtiin keinutteleva ilmiselvä Pekka Puupään Justiina.
Erotuomariksi tarvitaan 35 vuotta meriä seilannut ja juuri lomille lähtenyt pursimies Tapani Björkbacka.
"Rouva mikä rouva", kännykästä kuuluu tuomio eikä siitä ole valitusoikeutta, vaikka rouvan nimi on epänaisellisesti Sampo. Vihkijän vika.
Ihoa kuoritaan ja poskiin laitetaan paikkamaalia
Ajoksen satamassa kesäänsä ravintolana viettävä 45-vuotias Sampo-rouva alkaa olla menopaussi-iässä, mutta on satamajohtaja Reijo Viitalan mukaan vielä koprakassa kunnossa.
Mitä kesäksi vähän kuoritaan kuivaa ihoa ja pannaan poskiin paikkamaalia turistien silmäniloksi. Ytimiin käyvän työterveystarkastuksen aika on 50 vuoden iässä eli vuosikymmenen lopussa. Silloin mennään jo 10 000 hevosvoimaa kehittäviin sisuskaluihin ja putkistoihin. Siirtoelimiä Viitala uskoo maailmalta vielä löytyvän, vaikka markkinat Sammon ikäiselle niukat ovatkin.
Alusta lähtien eli vuodesta 1987 keittiöpäällikkönä ollut Kari Heinonen esittelee, kuinka murtajan keittiö ei ole koolla pilattu.
Laivan keittiössä tehdään kaikki, mikä on kohtuuden ja mahdollisuuksien rajoissa. Kun oululainen Arvo Kautto toi Sammolle linja-autollisen tanskalaisia puualan ihmisiä, pullatiskissä oli itse tehtyä kääretorttua ja kolmen sortin kuivakakkua, joista yksi rommikakku.
Tanja Määttä heti kokeilemaan työkaverinsa hermoja epäilemällä, että niinköhän sen teossa oli käytetty tarpeeksi raaka-ainetta?
Kesällä Sammossa käy väkeä talvea enemmän, noin 20 000. Vaikka määrä tuntuu huikealta, ravintolankin tulos tehdään silti pakkasten aikana.
Normaaliostos
on kahvi ja pulla
Kesäkulkijan normaali ostos kun on kahvi ja pulla eikä kaikilla sekään, ravintolaa pyörittävä Esa Ruuskanen tietää.
Se hänelle on ollut yllätys, että kesälläkin enemmistö kävijöistä on ulkomaalaisia.
Sampoa pääsee tutkailemaan ilman rahaa konehuoneesta komentosillalle ja herraskaisiin salonkeihin. Tyyliä löytyy ja messinki kiiltää.
Kymmenen konemestaria
ja kapteenia rivissä
Ravintolan seinällä ovat rivissä kaikki kymmenen konemestaria ja kapteenia, jotka työskentelivät Sammolla sen aktiiviaikana. Kapteeneista ensimmäinen oli Olavi Armas Aalto ja konemestareista Edvin Arvid Oksa. Ravintolassa ja baarissa on kummassakin 80 asiakaspaikkaa, Kapteenin salongissa 20. Laivalla on myös sauna ja kokoustilat.
Opastetulla kierroksella pääsee ihmettelemään, kuinka potkuri voi painaa kahdeksan tonnia ja pääkoneen mäntä olla metrin korkuinen ja 730-kiloinen ja onko tolkkua, kun pääkoneen iskutilavuus on 2,3 kuutiometriä. Polttoainetta koneet haukkaavat maksimiteholla tunnissa määrän, mikä riittää omakotitalolle vuodeksi.
Ensi vuonna Sammolla täyttyy 20:s vuosi Kemin kaupungin omistuksessa. Oy Jäänmurtaja Kemi, jota sanotaan myös Sampo Toursiksi, on kaupungin omistama yhtiö. Siinä mukana ovat myös matkailutoimisto ja Lumilinna. Sammon ravintola on Esa Ruuskasen hoidossa.
Sammon pesti kesäravintolana loppuu 13. elokuuta. Päivittäin sen aukioloaika on 10-18 ja tilauksesta muulloinkin.