Matti Vanhasella (kesk.) on uusi naisystävä. Ilkka Kanerva (kok.) on lähettänyt jälleen tekstareita nuorille naisille. Tanja Karpela (kesk.) ja Olli Saarela ovat peruuttaneet eronsa. Mitähän on tulossa seuraavaksi?
Politiikan uutiset ovat viihteellistyneet; se on selvä asia. Kautta vuosikymmenten on kirjoitettu kohujuttuja, mutta näiden juttujen julkaiseminen on aiemmin jätetty yleensä bulevardilehdistölle. Nykyisin samoista asioista kertovat myös ne välineet, jotka ennen keskittyivät vain "vakavaan poliittiseen journalismiin". Etenkin varttuneet toimittajat ovat ihmeissään.
Kilpailu lukijoista, katsojista ja kuuntelijoista on kovaa. Tavallisten lukijoiden oletetaan olevan kiinnostuneita kohujutuista. Näin varmasti onkin. Uteliaisuus on ehtymätön luonnonvara, ja vielä kun saa naureskella poliitikoille, on kansa tyytyväinen.
Kuitenkin yleensä uutisjuttuja perustellaan myös sillä, että niissä kerrottavilla asioilla pitää olla merkitystä kansalaisille. Selvää on, että sananvapaus kuuluu demokratiaan. Mutta onko poliittisilla kohujutuilla todella merkitystä? Ehkäpä Kanervan kohdalla merkitys voi olla siinä, että kansalaiset saavat tietoa hänen siviilielämänsä harrastuksista. Kohu voi merkitä myös sitä, että joku saattaa asettaa hänen asemansa ministerinä kyseenalaiseksi. Kansainvälisestikin voi seurauksena olla, että "kunnia menee mutta maine kasvaa".
Mutta onko näillä jutuilla merkitystä kansalaisille? Vastausta on vaikea keksiä. Mainitut kohujutut ajoittuivat merkittävään saumaan, sillä tiistaina hallitus sopi kehysriihessään valtion ensi vuoden budjetin peruslinjat. Tämä päivä -- jos mikä -- oli kansalaisten kannalta tärkeä päivä.
Mutta voivatko kohujutut vaarantaa demokratian? Voihan hallitus ujuttaa kehyspäätöksiin harhautusmielessä kansalaisten kannalta vähemmän miellyttäviä asioita, kun julkinen sana ja kansa ovat kiinnostuneita aivan muista asioista kuin budjettikysymyksistä.
Tämä hallituksen mahdollinen kieroilu on varmasti turhaa ajatusleikkiä. Mutta jospa kehyksistä jäi sittenkin jotain huomaamatta...