Pääkirjoitus

Me­no­jah­tia uusin asein

Oulun ja Jyväskylän kaupunkien kokemukset palveluseteleistä lupaavat merkittäviä säästöjä. Valtakunnalliset selvitykset ostopalveluista ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Oulun kaupungin kokemukset palveluseteleiden käytöstä hyvinvointipalveluissa ovat rohkaisevia. Ne palvelut, joita kaupunki on ostanut palvelusetelein yksityiseltä sektorilta, ovat tulleet 20 prosenttia halvemmiksi kuin samat palvelut kaupungin omana työnä (Kaleva 9.9.).

Kokemukset Jyväskylässä ovat samansuuntaisia. Kun kaupunki osti viime vuonna palveluseteleillä hyvinvointipalveluita kymmenellä miljoonalla eurolla, sama olisi maksanut kaupungin omana työnä 12 miljoonaa euroa (Talouselämä 30.8.).

Avoterveydenhuollossa ero oli niinkin suuri kuin 74 prosenttia.

Esimerkit ovat rohkaisevia, mutta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä.

Keväällä julkistettu valtakunnallinen Sosiaalibarometri 2013, jossa arvioitiin noin 150 kunnan kokemuksia yksityistä ostopalveluista, päätyi päinvastoin siihen tulokseen, että ostopalvelut ovat kasvattaneet kuntien kustannuksia.

Lisää tietoa ja selvityksiä kaivataankin kipeästi, sillä palvelurakenteet ovat kovien muutospaineiden alla juuri nyt.

Oulussa samoin kuin Jyväskylässä yksityiset palvelut ulottuvat vasta pieneen osaan kaupungin hoidettaviksi kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä.

Hyvinvointipalveluihin hupenee Oulussa tänä vuonna yli puoli miljardia euroa, siitä ostopalveluihin vajaat sata miljoonaa euroa. Palvelusetelit kattavat tästä hieman yli neljä miljoonaa euroa. Palveluseteliä käytetään muun muassa tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, omaishoidossa sekä päivähoidossa ja kerhotoiminnassa.

Oulun uuden palvelumalli 2020:n mukaan palvelusetelitarjonnan on määrä laajentua avoterveydenhuoltoon, jossa Jyväskylä saavutti merkittäviä säästöjä.

Sosiaalibarometri toi esille monia ongelmia, joita ostopalveluihin liittyy. Usein ostot yksityisiltä tuovat aluksi säästöjä, mutta johtavat varsin pian palveluiden hintojen nousuun. Vain yksi kymmenestä barometriin vastanneesta sosiaali- ja terveysalan johtavasta viranhaltijasta ja luottamusmiehestä sanoi ostopalveluiden alentaneen kustannuksia. Noin puolet väitti menojen päinvastoin kasvaneen.

Suuri syy ostopalveluiden hinnan nousuun on siinä, että kilpailu johtaa varsin nopeasti palvelutuotannon keskittymiseen muutamalle suurelle tuottajalle. Näin kunnallisesta monopolista ajaudutaan herkästi yksityiseen monopoliin, joka johtaa lopulta kilpailun tyrehtymiseen.

Oma lukunsa on laatu. Yli puolet vastaajista arvioi sen heikentyneen.

Kuntalaisten kannalta oleellisinta on, että palvelut toimivat ja että ne tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Toisarvoista on se, hoidetaanko tehtävät kunnan omana työnä vai yksityisin voimin.

Kilpailu tunnetusti piristää. Ongelma liittyy siihen, mitä edellytyksiä on ylläpitää aitoa kilpailua. Palveluiden avautuminen tuo alalle uusia yrittäjiä.

Kokemukset osoittavat kuitenkin, että aika pian yritykset keskittyvät ja että sen myötä kilpailu hiipuu.