Laimeasta kampanjoinnista huolimatta kuntavaalit ovat nyt tavallista paljon jännittävämmät.
Kalevan eilen julkaiseman kannatusarvion perusteella perussuomalaiset nousisi Oulun valtuustossa jopa toiseksi suurimmaksi puolueeksi heti keskustan jälkeen.
Gallup lupaa niin suurta nousua, ettei numeroihin uskota edes puolueessa itsessään.
Totta, lasketaan tulos ensin.
Oulun vaalitulokseen vaikuttaa jytkyn lisäksi uusi Oulu uusine äänestäjineen ja ehdokkaineen.
Kalevan gallupin perusteella on paras valmistautua siihen, että Oulun valtuuston voimasuhteet kellahtavat kerralla.
Valtakunnan politiikan keskenään kisailevat oppositiopuolueet nousisivat kärkikaksikoksi, hieman jäljessä tulisivat käsi kädessä kokoomus ja vasemmistoliitto. Demarit ja vihreät tipahtaisivat kevyempään sarjaan.
Eri asia on, mitä tämä keikahdus käytännössä merkitsisi.
Kuntapolitiikassa kumpikaan kärkikaksikosta ei voi vetäytyä oppositioon. Vastuu on otettava. Ja jaettava.
Tällä hetkellä Oulussa on viisi suhteellisen tasavahvaa puoluetta. Jos Kalevan gallup on oikeassa, Oulussa olisi edelleenkin neljä suurta puoluetta, eikä perinteisillä rintamalinjoilla yllettäisi mihinkään selkeään enemmistöön.
Oulussa asiat on totuttu hoitamaan konsensuksen hengessä. Jos yhteistä näkemystä ei ole löytynyt, rintamalinjat ovat kulkeneet perinteisen vasemmiston ja keskusta-oikeiston akselilla siten, että osa vihreistä on tukenut vasenta laitaa ja osa oikeaa.
Valtuuston äänestyksissä kaupunginhallituksen linjausten takana ovat pysyneet parhaiten keskusta ja kokoomus sekä demarit.
Perussuomalaiset, joilla ei ole paikkaa kaupunginhallituksessa, ovat äänestelleet miten sattuu. Joissakin äänestyksissä kaikki kolme valtuutettua ovat onnistuneet olemaan eri mieltä: puolesta, vastaan, tyhjää. Tosin silmiin pistävää on, että myös vasemmiston ja demareitten riveissä on ollut hajontaa.
Palvelujen järjestämisestä sen sijaan linjat ovat olleet aika selvät ja yksityistämiset on toteutettu yleensä keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänin. Siinä mielessä Oulussa ei aivan päde se tutkijan väite, ettei kunnan poliittinen väri näkyisi palvelujen järjestämistavassa.
Tähän saakka vihreät on ollut Oulussa jonkinlainen vaa’ankielipuolue tasaisissa äänestyksissä. Lisää liikkuvia palikoita luvassa, jos perussuomalaiset todellakin rynnii valtuustoon kuten gallup ennakoi.
Timo Soini on uhannut menon muuttuvan monessa kunnassa. Se vain on epäselvää, mihin suuntaan. Puoluetta on vaikea pistää värisuoralle.
Jos puoluetta ajattelee SMP:n perillisenä, ollaan jossain keskustan ja demareitten välillä. Toisaalta puolue korostaa pienyrittäjyyttä, jolloin keikahdetaan kokoomuksen suuntaan. Maahanmuuttoasioissa mennään jopa aivan äärioikealle.
Sosiologi Tuomas Ylä-Anttila on arvioinut perussuomalaiset keskustavasemmistolaiseksi konservatiivipuolueeksi. Soini on talousasioissa hänen mielestään enemmän vasemmalla kuin keskivertodemari.
Mutta onko Soinin linja puolueen talouslinja?
Mikä on puolueen talouslinja?
Todennäköistä on, että puolue todellakin toimii niin Oulun kuin muissakin valtuustoissa juuri niin kuin tähänkin saakka: kannat muodostetaan asia kerrallaan ja jos äänestyksillä ryhdytään asioita hoitamaan, kumppanit löytyvät linjakkaasti milloin mistäkin.
Ilman perussuomalaisten nousuakin voi povata melkoista myllerrystä ainakin Oulun valtuuston naamagalleriaan. Tyrkyllä on 114 istuvaa valtuutettua, joilla varmaan on vankkaa kannatusta kunnissa. Pakka menee jo pelkästään tällä näppärästi sekaisin.