Moottorikelkoille kaavailtava maksu nostaa harrastajien karvat pystyyn, mutta liikenne pohjoisen kelkkaurilla kasvaa sellaista vauhtia, että väylien kunnostamiseen tarvitaan lähivuosina reippaasti lisää rahaa.
Kelkkaliikenteen kasvua on seurattu vilkkaimmilla reiteillä. Esimerkiksi Rukalla ja Levillä tehdyssä liikenneseurannassa sesonkiaikaan suosituimmille osuuksilla on pyyhältänyt Lapin ympäristökeskuksen ylitarkastajan Pekka Hervan mukaan jopa 500-600 kelkkaa vuorokaudessa.
Pohjoisen moottorikelkkareittien kunnostuksesta huolehtiville pooleille aurauksesta on tullut vaativa tehtävä, sillä safariyrittäjien lisäksi reiteille muualta tulevien kelkkailijoiden määrä on kasvussa.
Kuusamon moottorikelkkapoolin puheenjohtaja Jouko Sillanpää kertoo, että 550 kilometrin reitistön hoitoon tälle talvelle on varattu rahaa 50 000 euroa. Kaupunki osallistuu kuluihin vajaalla 20 000 eurolla ja lopun maksavat yrittäjät omasta kukkarostaan.
"Kelkkareittien kunnostus ja rakentaminen ei ole kehittynyt samassa tahdissa kuin kelkkailu. Jos ei saada varoja lisää, kelkkailijoiden määrä kääntyy laskuun", Sillanpää arvioi.
Hänen mukaan yksistään Kuusamoon tuo muualta omat ajopelinsä 2 500 kelkkailijaa, eli saman verran kuin kelkkoja on rekisteröity koko pitäjään.
Kyse suurista rahoista
Sillanpää laskee, että ohjelmapalveluyrityksistä 15 on jo sellaisia, jotka saavat tuloja kelkkailusta. Hänen arvion mukaan kelkkailun ympärillä pyörii jopa 10 miljoonan euron liikevaihto Kuusamossa.
"Kelkkailija jättää hiihtävään turistiin verrattuna 3-4 kertaa enemmän rahaa päivässä ", Sillanpää muistuttaa.
Hänen mielestään liikenteen kasvun vuoksi kaupungilta tarvittaisiin lisää rahaa kunnostukseen.
"Kunnostusmäärärahat pitäisi tuplata, että asiakkaat olisivat reittien kuntoon tyytyväisiä", Sillanpää arvioi.
Hänen mielestään kunnostukseen tulleita paineita kuvaa hyvin Rukalla tehty seuranta. Vilkkaimmassa kohdassa kelkkoja liikkui 700 vuorokausivauhdilla. Reittien lasketaan kestävän yhden lanauksen jälkeen 100-200 kelkan liikennöinnin.
Kuusamon kaupungin rakennusmestari Juhani Määttä ei kuitenkaan lämpene ajatukselle, että veromarkkoja laitettaisiin lisää kunnostukseen. Hänen mukaan reittien rakentamisvaiheessa ajatus oli päinvastainen. Kaupungin kaavailtiin jäävän jossakin vaiheessa kokonaan sivuun kunnostuksessa.
"Lähivuosina on tulossa kelkkavero ja siitä kertyvästä potista pitäisi saada ainakin osa myös reittien hoitoon", Määttä sanoi.
Kuusamossa kaupunki on sijoittanut viime vuosikymmenen lopulla vajaat 500 000 euroa reittien rakentamiseen. Määtän mukaan rahoille on saatu kuitenkin hyvä vastine, sillä kelkkailu kasvaa vuosittain 10-20 prosentin vauhtia.
Verolle tukea Lapista
Kelkkailureittejä 1980-luvun puolivälistä saakka suunnitellut Tunturilapin seutukunnan projektipäällikkö Toivo Hiltunen kertoo, että aurauskulujen kanssa painitaan samalla tavalla myös Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa ja Enontekiöllä.
Esimerkiksi Kittilässä 700 kilometrin reittien lanaukseen uppoaa talvessa reilut 100 000 euroa ja koko kunnostukseen 150 000 euroa.
"Me kannatamme vahvasti kelkan käyttömaksua, jolla rahoitettaisiin reittien kunnostusta", Hiltunen sanoi.
Hänen mukaan kelkkailu jättää Tunturilapin neljään kuntaan talvessa rahaa 5-6 miljoonaa euroa. Muualta tulevien kelkkailijoiden määrä on suuri, minkä vuoksi lisärahoitus reittien kunnostukseen on välttämätön.
Hiltusen mielestä kelkkailu on muuttamassa muotoon. Harrastus painottuu safareihin ja "rälläily on vähentymässä".
"Emme voi kuvitellakaan, että Pohjois-Suomen köyhät kunnat kustantaisivat reitit. Ihanne on, että käyttäjät maksaisivat kunnostuksen", Hiltunen sanoi.