Vaaleanpunaiseen leninkiin pukeutunut neito seisoo keskellä salia. Kenties hän odottaa pian saapuvia vieraita. He kokoontuvat keskustelemaan ja nauttivat lasilliset punssitotia, kuten hienot perheet 1790-luvulla.
Ainolan puistossa sijaitsevan Pohjois-Pohjanmaan museon perusnäyttely on uudistuksen jälkeen toden tuntuinen. Porvariskodin vaaleansinisen salin perällä seisoo kaakeliuuni, ja ikkunoita peittävät keveät valkeat verhot.
Muutaman askelen päässä esitellään lisää asumista Oulussa, tällä kertaa kauppiasperheen salissa 1880-luvulla. Sävyt huonekaluissa ja tapeteissa tummuvat, raskaat samettiverhot laskeutuvat runsaina ja syvänpunaisina.
Museojohtaja Ilse Juntikka kertoo, että muodit kulkivat Ouluun nopeasti. 1700-luvulla ne poimittiin Tukholmasta tai Saksasta, Venäjän vallan aikana Pietarista.
1800-luvulla esineitä ilmestyi koteihin lisää. Koriste-esineitä siroteltiin joka puolelle: sohvilla lepää tyynyjä, pöydillä posliiniesineitä, piippujakin iso liuta. Posliinikoira, hopeaesineitä ja muita yksityiskohtia on koottu vitriineihin.
Muodikasta 1970-luvulta
Museon toinen kerros kelaa aikaa taaksepäin myös 1970-luvulle. "Harmaus karisee, piti olla värejä", Juntikka kuvaa.
Uudet tuulet näkyvät keittiössä. Kaapistot ovat myrkynvihreät, kaakelit oranssit kuten myös räiskyvä Marimekon pöytäliina. Ikkunaverhot ovat tyypillisen suurikuvioiset. Yksityiskohtia on kerätty radiota ja maitopurkkia myöten.
Kerros esittelee myös puku-, lasi-, posliini- ja hopeakokoelmia.
"Nämä ovat kuuluneet asumiseen", Juntikka sanoo ja viittaa kuparisiin vetomittoihin ja kakkuvuokiin.
Kerroksen aulaan on rakennettu pieni vaihtuvien näyttelyjen tila, jossa nyt voi ihailla 1800-luvun helmikirjailuja. Aarteet saa esille vetämällä auki laatikoita.
Aulan toisella puolella kerrotaan koulumaailman kehityksestä. Vastapäätä pulpetteja ja opettajan koroketta on lelumaailma, osa lapsuutta sekin. 1920-luvun nukke on puettu villaisiin housuihin, ja vieressä viipottavat Star Trek -hahmot.
Yliopisto on saanut oman osastonsa. Vitriiniin on poimittu tupakka-aski, jota myytiin Välkkylän ylioppilaskylän rahoitukseksi. Arkea esitellään ajan opiskelija-asunnon muodossa. Huoneen kirkkaankeltainen päiväpeitto löytyi museonjohtajan kätköistä.
Museon henkilökunnalta on kerätty muitakin esineitä, kuten opiskelijaboxin farkut ja hiustenkäherrin.
85 prosentin uudistus
Värikkäässä urheiluosastossa seurojen viirit on ripustettu kattoon ja lattiaa peittää juoksurata. Tila eroaa selvästi tummemmasta kirkko-osastosta.
"Yleisön mielenkiinto pysyy hereillä, kun kaikki ei ole yhtä pötköä", museojohtaja pohtii.
Lisää tietoa aihepiireistä saa multimediaesityksistä, joita voi käyttää museossa tietokoneilla. Osia esityksistä voi katsastaa myös internetissä.
Noin 85 prosenttia museon perusnäyttelystä on nyt uudistunut. Kutakuinkin entisellään on ylimmän kerroksen Lappi-osasto, jossa on tehty huoltotöitä ja uusittu tekstejä.
Kädessä lusikkamuotti
Museon ensimmäinen kerros esittelee alueen esihistoriaa, metsästystä, maataloutta ja kansan kulttuuria eli pukuja, hirsisalvoksia ja kapioarkkuja.
Tila kertoo myös Oulun perustamisesta, linnasta ja teollisuudesta matkapuhelimiin asti. Oman huoneensa ovat saaneet hopeasepät.
Kävijä voi kosketella kuulun Juho Pekurin (1884-1943) lusikkamuottia ja sen yksityiskohtia.
Kerroksessa on myös museokauppa, josta voi hankkia muistoksi tiernapoika-aiheisen mukin tai Oulun palosta muistuttavan lehtiön. Pienessä kahvilassa voi kokeilla tervakonvehdin makua.
Terva tuoksuu
Museon ylimmässä, kolmannessa kerroksessa aistii vienon tervan tuoksun. Selitys on seinissä, jotka on peitetty tummalla, tervalla käsitellyllä puulla.
Kerroksessa esitellään Oulua terva- ja merenkulkukaupunkina. Katossa liitää lokki, jonka ääni kirkuu ilmassa.
Elinkeinoelämän kehitystä kuvataan myös esittelemällä Oulua sotilaskaupunkina. Näytille ovat päässeet niin ruutileili, Maxim-konekivääri kuin Hiukkavaaran naissotilas.
"Tarinoitakaan ei ole unohdettu", Juntikka lisää ja kertoo, kuinka oululainen Hanna Åström rahoitti aseostoa, joka tuotiin kaupunkiin Grafton-laivalla.
Oululainen merenkulku kyntää valtameriä muun muassa tauluissa ja alusten kuljettamia tavaroita vilahtaa vitriineissä.
"Tuontituotteisiin kuuluivat esimerkiksi viinirypäleet. Tervaporvareiden hienoissa kattauksissa 1800-luvulla oli myös ananasta, joka saapui tavallisen kansan keskuuteen vasta 1960-luvulla", Juntikka suhteuttaa.
Pohjois-Pohjanmaan museon uudistetun perusnäyttelyn avajaiset ovat perjantaina. Yleisölle näyttely avautuu lauantaina kello 11.
Museo löytyy myös internetistä osoitteessa http://www.ouka.fi/ppm.