Oulu
Pateniemi-seuran vuonna 2000 käynnistynyt historiaprojekti, jonka tavoitteena on kerätä saha-alueen historiaa, on edennyt siihen vaiheeseen, että työn hedelmi löytyy internetistä. Sivustoihin on käytetty muun muassa yksittäisten henkilöiden tallennuksia alueelta sekä Pohjois-Pohjanmaan museon ja Pateniemen pienkiinteistöyhdistyksen valokuvia.
Historia käsittelee vuosia 1850-1990 ja sisältää Oulu Oy:n, Pateniemen varvin ja sahan historiat, sahan omistaneen Bergbomin suvun vaiheita ja Pateniemen koulu- ja kulttuuritoimintaa, sahan sosiaalitoimea, elinkeino- ja liikenneoloja.
Ajatus Pateniemen historian kirjoittamisesta syntyi alueen kansalaisyhdistysten yhteistahdosta. Seurakin perustettiin tavoitetta silmällä pitäen.
Julkaiseminen suunnitelmissa
Seuran puheenjohtaja Esa Vehkaperä huomauttaa, ettei kaupunginosan menneisyyden keruu ole vielä lopputekijöissään, sillä pateniemeläisten muistitiedon, kuvien ja paikallishistorian keräysprojekti alkaa sivujen avauksen yhteydessä. Ensi vuonna historia aiotaan koota kansiin.
Osoitteesta www.ouka.fi/yhdistykset/pateniemi löytyvät sivut on laatinut kuvataiteilija Pirjo Halttu. Pateniemeläisten hanke on saanut rahoitustukea Oulun yliopiston Maa ponteva -projektilta, Oulun kaupungilta ja Pateniemen Lions Clubilta.
Alueen asukkaat ja muut asiasta kiinnostuneet voivat lähettää seuralle muistojaan sähköpostitse. Seuran toiveena on, että nuoriso haastattelisi isiään, äitejään ja isovanhempiaan ja avustaisi heitä tiedon tallentamisessa internetiin.
"Osa aineistosta päätyy vuonna 2004 julkaistavaan Pateniemen historiikkiin, mutta kaikki aineisto ei tule mahtumaan yksiin kansiin", Esa Vehkaperä toteaa.
Hän ja seuran aktiivi Yrjö Luoto ovat suunnitelleet, että historia koottaisiinkin useampaan niteeseen eri otsikoiden alle. Samaa mallia on käytetty muun muassa Haukiputaalla.
"Emme ole vielä valinneet varsinaisen historian kirjoittajaa, mutta valinta on tarkoitus tehdä tämän vuoden puolella", Esa Vehkaperä kertoo.
Teollisuuden
veturi
"Pateniemen ja Oulun porvareiden arvoa nostaa se, että juuri pohjoisen höyrysahoilta alkoi Suomen teollisuuden nousu. Tämäkin saha toimi siis omalta osaltaan teollisuuden veturina", Esa Vehkaperä huomauttaa.
Pateniemen sahan ympärille kokoontui 1800-luvulla suuri yhteisö. Pateniemi on yksi niistä alueista, jotka keräsivät väkeä yhden ainoan yrityksen ympärille.
140 vuoteen ja suureen asujaimistoon mahtuu paljon tarinoita. Luoto ja Vehkaperä myöntävät seudun historian vieneen miehet mennessään.
Vehkaperä sanoo, että tiedon keräämisellä alkaa olla viimeiset hetket. Osin siksi projektia ryhdyttiin toteuttamaan tällä vauhdilla.
Elämä kuului
Kelloon saakka
Alkuperäisten asukkaiden muistissa ovat vielä kymmenien hehtaarien puutapulirivit ja kymmenien metrien korkuiset tukkikasat, ulkoredillä tai satamassa lastiaan odottavat kymmenet valtamerihöyryt ja niitä avustavat hinaajat.
Puutavaran tuoksu tuntui kilometrien päähän ja tapuloitavan kakkosnelosen läpsähdykset kuuluivat Kelloon asti.
Nyt paikalla on vain kolme entisöityä konttorirakennusta, joista yhdessä toimii vaatimaton sahamuseo. Sahan työläisiä varten rakennettu Porilan asuinalue on tosin vieläkin voimissaan.