Halifax Jääkiekon MM-kisojen otteluohjelman mukaan Suomen tosipelit alkavat vasta sunnuntaina. Silloin vastaan tulee USA, seuraavana päivänä maanantaina Kanada.
Jääkiekkoileva Suomi on aina suhtautunut pohjoisamerikkalaiseen kaksikkoon pelonsekaisella kunnioituksella. Pullisteluun ei kaiketi ole aihettakaan: maailmanmestaruutta puolustava Kanada on arvokisafinaaleissa jyrännyt Suomen MM-loppuotteluissa 1994 ja 2007 sekä maailmancupissa 2004.
Leijonat lähtee USA:ta vastaan täytenä arvoituksena. On selvää, että Suomella on MM-Kanadassa ns. Jutila-kiekkokielellä ilmaistuna jäällä "huikee määrä taitoa", mutta Halifaxissa siitä ei ole näkynyt merkkejä kuin NHL-vahvistusten pelipaitojen selkämyksissä. Selänteen, Koivujen ja Olli Jokisen nimet tunnetaan Pohjois-Amerikassakin.
Tekstiileistä viis, USA:ta ja Kanadaa vastaan joukkueen nimekkäimpien pelaajien on otettava kaivattu johtajuus. Tähän saakka Leijonien hyökkäystä on johdettu kolmos-nelosketjusta käsin. Antti Pihlström, Niko Kapanen ja kumppanit ovat hoitaneet hommansa, mutta kaksi ensimmäistä ketjua eivät. Perusasia eli maalinteko on tuskaisen vaikeaa ylivoimallakin.
USA- ja Kanada-pelit ovat kenraaliharjoitus ensi viikon keskiviikkona pelattavaan MM-puolivälierään. Jatkolohkopelissä onnistuminen on Leijonille tärkeää varsinkin kokemattoman puolustuksen itseluottamuksen kannalta.
Leijonien taloon isännäksi pestatun Doug Sheddenin on aika käyttää komentoääntään ja vihjata valmennettavilleen: Menkää kaukaloon, siellä on peli!
Kirjoittaja on STT:n urheilutoimittaja.