Vihreiden pitkäaikainen ja kokenut kansanedustaja Osmo Soininvaara, 55, luopuu eduskunnasta tämän vaalikauden lopulla. Helsinkiläinen Soininvaara perustelee eroaan syillä, joita on vaikea kiistää mutta jotka tuovat hänen lähtöönsä myös surumielisen sävyn. Hän kun ei siirry vihreämmälle oksalle, hienoon poliittiseen virkaan.
Hän sanoi radiohaastattelussa perjantaiaamuna polkevansa paikallaan eduskunnan jäsenenä ja arveli voivansa vaikuttaa paremmin eduskunnan ulkopuolella. Muu vaikuttaminen tarkoittaa ennen muuta kirjoittamista ja luennointia.
Soininvaaralla tulee täyteen neljä vaalikautta eli yhteensä 16 vuotta, kun vuonna 2003 valittu eduskunta lopettaa työnsä ensi maaliskuussa. Hän on myös ollut valtioneuvoston jäsen, vihreiden puheenjohtaja ja puolueen edustaja monissa luottamistehtävissä.
Soininvaara on tunnustettu ajattelija sekä jalat tukevasti maassa pitävä älykkö vihreiden eliitissä. Hän kuuluu puolueen kirkkaimpaan kärkeen yhdessä Heidi Hautalan ja Satu Hassin kanssa. Hassi työskentelee nykyisin europarlamentissa, ja kun Soininvaarakin jättää eduskunnan, realismin taju vihreiden ryhmässä voi heiketä ainakin joksikin aikaa, kunnes tulokkaat ehtivät oppia asioita.
Soininvaara on tehnyt lähtöä eduskunnasta pari kertaa aiemminkin turhautuneena, mutta hän perui aikeensa. Hänellä on nytkin vielä tovi aikaa pyörtää puheensa, mutta se ei antaisi hänestä hyvää kuvaa. Hän alkaisi muistuttaa tuuliviiriä - tai kiukuttelevaa pikkulasta.
Soininvaaran puhe kansanedustajan vaikutusvallan vähäisyydestä ei kuulosta rohkaisevalta niiden noin 20 000 ehdokkaan korvissa, jotka asettuvat ehdolle maalisvaaleissa. Silti hän on oikeassa. Yksittäisen edustajan valta Suomessa on vähäinen. Hallitus johtaa maata ja politiikkaa, ja kansanedustajan tehtävänä on tukea sitä oman eduskuntaryhmänsä jäsenenä.
Oppositiossa ongelman mittasuhteet korostuvat. Hieman kärjistäen voi sanoa, että sinne mennään neljäksi vuodeksi odottamaan vain oman puolueen pääsyä hallitukseen.
Kaikki on kuitenkin suhteellista. Soininvaara voi vielä ajatella vaikuttavansa paremmin eduskunnan ulkopuolella. Monilla muilla sitä vaihtoehtoa ei ole. Siitä huolimatta Soininvaaran, kuten muidenkin pitkäaikaisten ja osaavien konkarien, lähtö eduskunnasta on aina menetys kansanvallalle. Se kun tarvitsee myös vankkaa kokemusta ja ammattitaitoa toimiakseen hyvin.
paakirjoitus@kaleva.fi